Westend Indians
Su 07.01.2024
Westend Indians pääsi lauantaina harjoittelemaan tason nostoa 20 tunnin palautumisajalla, kun se sai Tiipiille vieraita Oulusta. Perjantaina se oli jäänyt kahteen maaliin ja hävinnyt Happeelle tiukassa puolustuskamppailussa.
OLS-pelissä ravisteltiin ketsuppipulloa rivakalla kädellä ja tehtiin selvästi enemmän maaleja. Heimo paransi erä erältä tehden jokaisessa kolme maalia, mutta päästäen aina yhden vähemmän ottelun edetessä. Näin voittolukemat kirjattiin 9–3.
Heimo aloitti hyvällä latauksella. Päävalmentaja Antti Vartiainen oli varmasti teroittanut sitä, että hyökkäyspelissä pitää olla vaarallisuuden tuntua ja rohkeutta. Myös kentällisiä oli hiukan sekoitettu Happee-matsista.
Maalipaikkoja tulikin hyvää tahtia. Pientä tehottomuutta oli edelleen vaivana, mutta kun Anton Roth kaapi tasan yhdeksän minuutin pelin jälkeen irtopallon ja kanttasi avausmaalin, näytti sujuvan suunnitelmien mukaan.
Jo Happee-pelissä Heimoa piinasi hienoinen huolimattomuus, jonka myötä vastustaja sai katkoja ja vastahyökkäyksiä. Lauantainakaan niiltä ei vältytty. OLS osoitti vaarallisuutensa iskemällä tehokkaasti, kun paikka tuli. Avauserään mahtui kaksi tällaista tilannetta, joilla OLS meni hetkeksi johtoonkin.
Heimon tasoitusmaalin iski tuore maajoukkuemies Samuli Junnila Tuomas Harjulan hienosta syötöstä.
Espoolaiset taukojohtoon vei Juuso Kekki. Hän sai lakaista osumansa takatolpalta, jonne pallon tarjoili ties kuinka monennetta kertaa tällä kaudella tšekkilaituri Petr Majer. Tilannetta edelsi Ville Rautakouran tyylikäs katko ja pystysyöttö, jolla Majer ja Kekki pääsivät tekemään tuhojaan.
OLS tuli tasoihin heti toisen erän alussa. Heimo jahtasi aikansa seuraavaa johto-osumaa, mutta
oululaisetkin vaikuttivat vaarallisilta päästessään kääntöihin. Sitten erän puolivälin jälkeen Leevi Auranen osui eräänlaisesta käännön käännöstä. Maali tuli sattuvasti kääntölaukauksella.
Puolitoista minuuttia myöhemmin Majer vapautti Kekin, ja mailataituri jallitti nätisti Iiro Rantaniemen oululaisten maalilla.
Heimon kuudennen teki konkari Sami Niskanen. Monipuolisuusihme pelasi tällä kertaa pakkina ja nousi sektoriin oikea-aikaisesti viimeistelemään Toni Rintalan hyvästä syötöstä.
Kolmen maalin johto päätöserään lähdettäessä on hyvä, mutta ei missään nimessä turvallinen tilanne. Heimon pelitapaan kuuluu tärkeänä elementtinä se, että johtoasemapelaamisessa ei passivoiduta liikaa.
Hyökkäysuhkan säilyttäminen ja turhien riskien välttäminen annostellaan sopivassa suhteessa tässä pelireseptissä. Ja lauantaina kokit olivat tehtäviensä tasalla. Jälleen hyvän ottelun pelannut Rautakoura näytti terävää vetoaan ja kasvatti eron neljään ajassa 43:22. Myös Heimon kahdessa edellisessä maalissa digitaalit pysähtyivät osoittamaan 22 sekuntia, joten Tiipiin lauantai-illassa oli vähän numeromagiikkaakin.
Rytinääkin oli. Yhdessä vaiheessa molemmat maalit olivat samaan aikaan niskoilleen kaatuneena missä sattuu. OLS sai pari painostusjaksoa, mutta Heimo selvitti ne tyynesti ilman ongelmia.
Viimeisellä kympillä kotijoukkue sai harjoitella ylivoimaa aidossa ympäristössä. Ja hyvinhän se toimi. Ensin Samuli Junnila laukoi oikean pakin paikalta alakulmaan ja seuraavassa ylivoimassa Jasper Auvinen löysi saman paikan vasemman pakin tontilta. Kauden 20. maalinsa tehnyt Junnila kirjautti tähän vielä syöttöpisteen.
Enempää maaleja ei nähty. Tyylikäs voitto maistui ensimmäistä liigakauttaan pelaavalle Rautakouralle. Hän pitää myös Heimon pelitavasta johtoasemassa, kun puolustajilla on mandaatti tukea hyökkäystä, eikä vain kyykkiä varmuudeksi omissa.
– Kaveri nostaa prässitasoa, ja tykkään kun pääsee nostamaan jalalla. Kookkaana pystyn suojaamaan palloa hyvin siinä. Mieluummin nöin kuin keskialueen bussia vastaan kuten eilen, Rautakoura viittasi vielä Happee-otteluun.
Kevään pudotuspelit alkavat varmasti olla kaikilla jo mielessä, mutta puolustaja korosti sitä, että fokus on aina seuraavassa pelissä.
Heimon parhaana palkittu kahden maalin Juuso Kekki oli niin ikään tyytyväinen joukkueen suoritukseen.
– Tosi hyvät fiilikset kokonaisuutena. Oli hienoa nähdä, miten pystyimme eilisen vähän aneemisen tappiopelin jälkeen kääntämään seuraavana päivänä näin hienoksi suoritukseksi ja hyväksi matsiksi jenginä.
Kekin mieltä lämmitti myös se, ettei ailahteluja tullut pahemmin ottelun sisällä.
– Heti alku oli hyvä, ja rullattiin hienosti henkisinä koko 60 minuuttia tyylikkäästi loppuun.
Kekin läpiajosta tekemä 5–3-maali oli kulminaatiopiste, jonka jälkeen Heimo meni menojaan. Lappeenrantalaislähtöinen hyökkääjä ujutti harhautuksen jälkeen pallon verkkoon niin sanotulta lusikkapuolelta.
– En ehtinyt erityisemmin miettiä. Minulla on sellainen erikoinen tapa, että tulee usein vietyä rystylle läpiajoissa ja muutenkin. En tiedä, mikä siinä on, mutta nyt aukesi hyvin tontti rystypuoleltakin. Oli kiva saada taas vähän onnistumisia.
Valmentaja Vartiainen oli yhtä mieltä pelaajien kanssa siitä, että peli oli lauantaina varsin hyvä.
– Peli tuntui peli olevan hallussa jo alussa, mutta vastustaja pääsi vähän varkain johtoon avausmaalimme jälkeen. Vaihto kerrallaan mentiin. Toisessa erässä saimme eroa, ja ratkaisimme matsin vähän aiemmassa vaiheessa tällä kertaa.
Vartiainen oli tyytyväinen myös johtoasemapelaamiseen. Viimeistä erää ei vain läiskitty menemään pienimmän riskin periaatteella, vaan vastustaja haluttiinkin pitää varpaillaan.
– Johtoasemassa halutaan tehdä lisämaaleja, sillä ne sammuttavat vastustajan pahimman nälän kiriä.
Kapteeni Valtteri Kainulainen putosi riveistä juuri Happee-ottelun alla. AV:n mukaan tämä vaikutti kentällisiin melko paljon, mutta asiaan reagoitiin jo perjantaina. Lauantaina Sami Niskanen saatiin vielä pelille, ja rivit asettuivat hyvin järjestykseen.
– Tänään kaikki kolme kenttää olivat erinomaisia, koutsi kehui.
Vartiainen on mukana Suomen maajoukkueen valmennusryhmässä. Niinpä hän tietää oikein hyvin, millainen kunnia maajoukkuekutsu pelaajille on. Heimosta Samuli Junnila ja Jani Rauhala osallistuvat MM-karsintaturnaukseen Latviassa tammi- ja helmikuun vaihteessa.
Lisäksi Jasper Auvinen ja F-liigan kuukauden pelaajaksi joulukuussa valittu Joonatan Lindholm ovat varalla. Eikä mene varmasti metsään, jos arvaa, että pari muutakin heimolaista on ollut tyrkyllä.
– Valinta on osoitus ennen kaikkea siitä, että nämä pelaajat tehneet tosi paljon hommia. Kun iso joukko motivoituneita ihmisiä tekee töitä yhdessä, niin se hyödyttää kaikkia ja auttaa eteenpäin. Näin tällaista kehitystä tapahtuu, Vartiainen totesi.
Heimolla on runkosarjassa vielä kymmenen ottelua, joista neljä Otahallilla. Seuraavan kerran Tiipiillä tavataan 17. tammikuuta, kun Otahallille saapuu sarjataulukossa iskuetäisyydellä kolmantena oleva Nokian KrP.
HEIMO–OLS 9–3 (3–2, 3–1, 3–0)
09:00 Anton Roth 1–0
10:59 Joona Karjula (Valtteri Parviainen) 1–1
13:04 Olli Wikstedt (Karjula) 1–2
14:30 Samuli Junnila (Tuomas Harjula) 2–2
18:29 Juuso Kekki (Petr Majer) 3–2
20:41 Eemil Ylätalo (Eetu Ijäs) 3–3
30:46 Leevi Auranen 4–3
32:22 Kekki (Majer) 5–3
36:22 Sami Niskanen (Toni Rintala) 6–3
43:22 Ville Rautakoura (Joonatan Lindholm) 7–3
53:14 Junnila (Rintala) 8–3 yv.
54:06 Jasper Auvinen (Junnila) 9–3 yv.