Pe 22.11.2024

Kahdeksan vuoden Happee-kirous murtui, voittoputki elää – "On monia syitä, miksi kapteenin nauha on Valtteri Kainulaisen käsivarressa"

Westend Indians sai torstain lumimyräkässä vieraita Keski-Suomesta, kun jyväskyläläinen Happee matkusti kehnossa kelissä Espooseen.

Heimon otteissa oli marraskuussa ollut sangen hyvää myötätuulta kuuden ottelun voittoputken ja tappiottoman kotisaldon muodossa. Happee puolestaan majaili espoolaisten alapuolella sarjataulukko, toki iskukykyiseksi ja tasokkaaksi joukkueeksi tunnettuna.

Ja tasainen kamppailuhan siitä tuli. Heimon teki avausmaalin, mutta joutui sen jälkeen takaa-ajajaksi pitkiksi toveiksi. Happee pysyi edellä kolmannen erän alkuminuuteille asti. Espoolaiset menivät samoilla höyryillä ohi, mutta vieraat tasoittivat. 

Heimo oli kuitenkin päättänyt murtaa vuodesta 2016 jatkuneen tilastokirouksen. Happee oli nimittäin voittanut Tiipiin kohtaamiset järjestäen viime vuosina. Edellisen kerran vuonna 2016 Hirvilauman kotona kukistunut Indians nappasi 544 katsojan iloksi maukkaan voiton lukemin 7–5 ja kasvatti samalla voittoputken samaiseen seitsemään. 

– Tämä oli maukas voitto siinä mielessä, että edellisissä peleissä ei ole tullut sellaista ikävää tunnetta, kun oma peli ei lähde heti rullaamaan. Yleensä salibandyottelussa tulee hankalia hetkiä, ja on tärkeää osata nousta niistä, kiitteli päävalmentaja Antti Vartiainen. 

Ensimmäisessä erässä Heimo vielä oli niskan päällä, vaikka tulosta ei tullutkaan. Sihti ei ollut aivan kohdallaan, sillä aika moni veto viuhui ohi Miika Aaltokallion maalista. Avausmaalin merkittiin silti kotijoukkueelle ja puolustaja Ville Rautakouralle.

Kolmoskentällisen takalinjoilla luutiva pitkä pakki napautti kauden ensimmäisensä ykkösellä etukulmaan Anton Rothin hyvästä syötöstä.

Happee tasoitti ylivoimalla ja meni toisen erän alussa johtoon. Ajassa 32:16 takamatka vielä tuplaantui, mutta heti seuraavassa vaihdossa Leevi Auranen unohtui maalille, jonne Jasper Auvinen mallikkaasti syötti nopean kuvion jälkeen. Vikkelä vantaalainen vieritti varmasti vastauksen vastustajalle.

Pari minuuttia myöhemmin kenttätapahtumia hivenen hallinnut ja vaarallisesti kääntänyt jyväskyläläisryhmä iski taas. Onneksi tälläkään kertaa kavennusta ei tarvinnut odottaa kauan. Sen iski laatuvedolla lähes puolesta kentästä MM-kisajoukkueeseen valittu puolustaja Jere Niemelä. Syöttöpisteen kirjautti ennen ottelua 300 runkosarjaottelusta palkittu kapteeni Valtteri Kainulainen.

Kolmannessa erässä tasoituksessa ei kauan nokka tuhissut. Osuman tsemppasi luukulta hyvin loppuun asti pelaten Heimon paras pistemies Jasper Auvinen. Syöttöpiste meni tällä kertaa Tuomas Harjulalle, joka jatkoi hyviä otteitaan ykköskentällisessä.

Heimon hyvä jakso jatkui hetken tasoituksen jälkeen, mutta johtomaalia se ei vielä saanut. Myös Happee osoitti vaarallisuuttaan, eikä hyvin pelannut Juuso Jokisalo saanut olla rauhassa maalillaan. Kaikesta näki, että kotijoukkueella oli asenne kohdallaan.

F-liigan Power breakin aikana Heimon kakkonen nähtävästi sitten punoi hyvät juonet, siksi hyvän myllytyksen se Happeen päähän rakensi. Hallintajakson päätteeksi Samuli Huppunen syötti maalin takaa, ja juhlakalu Kainulainen punnersi todellisen tahtomaalin oman vetonsa paluupallosta.

Jäätyään tappiolle Happee nosti prässiään. Se pystyikin horjuttamaan hetkittäin Heimon alakertaa ja saamaan riistoja. Yhdestä sellaisesta syntyi harmittava tasoitus, jota ei kuitenkaan jääty manaamaan.

Heti seuraavassa vaihdossa Rasmus Pasanen pyörähti paineen alta pois ja ohitti kaksi vastustajaa että hups vaan. Tarkka laukaus vei isännät taas johtoon, eikä siitä enää luovuttu. Kapteenin Kainulaisen esimerkistä peitot napsahtivat kohdalleen, eikä Happeen hurja haku tuottanut tulosta.

Viisi sekuntia ennen loppua Pasasen maalin syöttänyt Otto Lehkosuo roikotti kaukaa omalta maalilta tyhjiin loppulukemat. Näin Heimon maajoukkuepakit osuivat molemmat. Kaveruksista Ode ylitti jo kymmenen maalin rajan, kun Niemelälle on tasalukuun matkaa enää yksi kihaus.

Puolustajista kihautti myös Ville Rautakoura. Kauden ensimmäinen kelpasi hyvin.

–  Maistui kyllä todella hyvältä. Sitä on tottunut aiemmin tekemään maaleja, hän tuumi.

Rautakoura teki tulokaskaudellaan liigassa kahdeksan maalia ja sitä ennen Divarin M-Teamsissa peräti 29. Puolustajalle tehopisteet eivät luonnollisestikaan ole se tärkein.

– Kesä meni hyvin, mutta ekat pelit olivat haastavia, kuten koko joukkueelle. Oman kentän pelistä se lähtee, ja pikkuhiljaa paranee, hän arvioi syksyään hienon tulokaskauden jäljiltä.

Happee-pelin suhteen Rautakoura oli osittain kriittinen.

– Kaksi erää oli huolimatonta, aika paljon pomputtelua. Vikassa erässä oli kunnon taistelutilanne. Näitä pitää pystyä kääntämään ja voittamaan, hän kertasi kolmeen sarjapisteeseen tyytyväisenä.

Yksi taistelutahdon ilmentymistä oli kapteeni Kainulainen. Tehot 1+1 hieno tahtomaali mukaan lukien ja peitot sekä laitojen läheisyydessä möyriminen ovat vain osa hänen repertuaariaan pelaajana ja johtajana.

– Siihen on monia syitä, miksi kapteenin nauha on Valtteri Kainulaisen käsivarressa. Tänään niitä syitä taas nähtiin niin kentällä kuin pukukopissakin, valmentaja Vartiainen kehui.

Heimo ei pääse makustelrnaan voittoa kovin pitkään. Se kurvaa perjantaina pitkästä aikaa Tapanilan Mosahalliin, jossa se kohtaa EräViikingit.

HEIMO–Happee 7–5 (1–1, 2–3, 4–1)

08:51 Ville Rautakoura (Anton Roth) 1–0
15:37 Jonne Junkkarinen (Matti Minkkinen) 1–1
20:59 Kim Hyrkkönen (Matias Mäenpää) 1–2
32:16 Aaro Kokko (Minkkinen) 1–3
32:34 Leevi Auranen (Jasper Auvinen) 2–3
35:07 Marius Niemelä (Minkkinen) 2–4
36:33 Jere Niemelä (Valtteri Kainulainen) 3–4
41:23 Auvinen (Tuomas Harjula) 4–4
49:37 Kainulainen (Samuli Huppunen) 5–4
51:54 Kokko 5–5
52:16 Rasmus Pasanen (Otto Lehkosuo) 6–5
59:55 Lehkosuo 7–5 tm.

Ottelukuvat täältä!