Westend Indians
La 16.03.2024
Westend Indians aloitti perjantaina pitkäksi suunnitellun pudotuspeliurakkansa Otahalliin Tiipiillä. Vastustajaksi puolivälieräsarjassa valikoitui viime vuoden tapaan turkulainen TPS.
Runkosarjassa historiallisesti neljänneksi sijoittuneen Heimon ja puolustavan mestarin TPS:n ottelusarjaa ehdittiin ennakoida kuluneella viikolla kattavasti, onhan se kaavailuissa tasaisin ja jännittävin otatus F-liigan puolivälieristä.
Aivan kuten oli odotettua, tasainen ottelu Espoon sateiseen perjantai-iltaan saatiin. Yhtä odotetusti maalit olivat tiukassa.
Ratkaisuhetkillä Heimon konkariosasto astui esiin Valtteri Kainulaisen ja Sami Niskasen muodossa. Indiansissa "aina" pelanneet kaverukset tekivät maalin mieheen, ja niiden turvin Heimo nipisti hienon 3–2-voiton playoff-avauksessa.
– Kelpo esitys meiltä. Oli siinä vielä korjattavaa, mutta tuloksen perässä ollaan, päävalmentaja Antti Vartiainen kommentoi.
Äänekkäästi kannatettu Heimo pääsi nopeasti aistimaan playoffien tunnelmaa. Fyysisenä ja tiukasti puolustavana ryhmänä tunnettu TPS pelasi ekan kympin kahdella viisikolla tempon ylläpitämiseksi. Vieraat myös tekivät ottelusarjan avausmaalin.
Heimo sai ensimmäisellä 20-minuuttisella hyviä paikkoja, mutta liekö jännitys aiheuttanut pientä ylimääräistä puristusta mailaan. Näin tauolle mentiin turkulaisten johdossa.
Espoolaiset olivat kuitenkin hankkineet päätössekunneilla TPS:lle jäähyn, joka saatiin kapitalisoitua hienosti ajassa 21:11, kun Jasper Auvinen pommitti niin sanotusta viivasta vastustamattomasti ohi Oskari Fäldenin.
Seuraavaksi TPS pääsi yrittämään viidellä neljää vastaan, mutta Heimo oli vahva myös tässä erikoistilanteessa Mikko Kirvesniemen johdolla. Puolustusteoista ammennettiin fiilistä isolla kauhalla, ja seuraavat minuutit olivatkin kotijoukkueen.
Taulullekin päästiin. Leevi Auranen nosti keskeltä jalalla ja syötti vasemmalle Valtteri Kainulaiselle. Kokenut kapteeni laukoi hienosti ja tarkasti takayläkulmaan yli Fäldenin olkapään aivan riman alle.
Keskimmäisen erän toinen kymppi olikin sitten taas lujaa vääntöä hyvällä intensiteetillä. TPS ei antanut ilmaiseksi milliäkään tilaa tai sekuntiakaan aikaa. Muutaman kohtuullisen paikan Heimo kuitenkin kehitti. Myös TPS piti palloa vaarallisesti ja hätyytteli useampaan otteeseen Kirvesniemeä.
Maaleja ei kuitenkaan nähty, joten myös toinen erätauko vietettiin maalin matsin merkeissä, tosin toisinpäin keikahtaneena.
Kolmas erä oli jännittävä, vaikka Heimo menikin 3–1-johtoon kokeneiden ikiheimolaisten juonin. Tuomas Harjula mallikas avaus laitaa myöten tavoitti Sami Niskasen, joka kanttasi keskelle ja yllätti Fäldenin laatuvedolla.
TPS kavensi melko nopeasti, ja pakotti kotijoukkueen kyykkimään viimeisen kympin. Homma oli kuitenkin pääosin hallussa, ja sydän oli suuri. Peitot napsahtivat kohdilleen, ja Mikko Kirvesniemi hoiti loput.
Hieno voitto on kuitenkin vain pieni askel sarjassa, josta voi ensimmäisen pelin perusteella enteillä todella rankkaa ja huippujännittävää.
Voittomaalin nimiinsä saanut Niskanen piti matalaa profiilia, aivan kuten keskeneräisten asioiden kohdalla kuuluukin. Rasmus Pasasta ykköskentällisen sentterinä tuurannut Niskanen, 31, piti välivuotta liigatasolta Heimon tähän mennessä pisimpänä playoff-keväänä 2018.
– Totta kai on hienoa päästä pelaamaan kevään pelejä. Tasaista vääntöähän tuo oli, ja varmasti on jatkossakin. Ei muuta kuin seuraavaa kohti, uransa kymmenennen pudotusmaalin tehnyt joka paikan höylä totesi.
Jos on Niskanen useamman pelipaikan osaaja, niin Mikko Kirvesniemi on oman tonttinsa amatimies, kuten laulussa asia muotoillaan. Hän torjui perjantaina 17 kertaa, joista monet tulivat viimeisellä kympillä.
Kirvesniemikin kuuluu ehdottomasti Heimon konkariosastoon. Hän oli mukana jo liiganousussa 11 vuotta sitten. Miltäs tuntui pelata tärkeässä roolissa Tiipiin mekkalassa lähes 600 katsojan edessä.
– Hyvältähän se tuntui. Oltiin valmiita sarjaan ja pelattiin melko ehjä matsi. Hommat jatkuvat, Kirvesniemi summasi.
Ratkaisuroolissa playoff-avauksessa olleiden ikiheimolaisten trion täydentää kukas muu kuin kapteeni Kainulainen. Hieno 2–1-maali oli hänelle uran 27:s tosipeleissä.
Vade oli vaikuttunut Otahallin tunnelmasta ja siitä faktasta, että pudotuspelit ovat huippipelaajillekin harvinaista herkkua.
– Oli hyvä vinsti, ja totta kai on helvetin jees pelata näitä pelejä. Meillä on ollut jo viikon verran 20 äijää hymyssä suin odottamassa, että päästään iskemään Tiipiillä.
– Helkkarin mieletön meininki. Rummut pärisi, eikä siellä kuullut enää edes muiden pelaajien huutoja, kun oli niin kova meteli.
Pelillisiä nyansseja on turha käydä läpi kesken ottelusarjan, sillä valmennukselle ja pelaajille on syytä antaa työrauha. Tunnepuolella on selvää, että Heimolla on Heimon henki päällä.
– Pelisuunnitelma ja valmistautuminen onnistuivat aika hyvin. Kokonaisuutena oltiin hyvin pelin sisällä. Pleijareissa sellainen sisu ja tuollainen asennoituminen ovat tärkeässä roolissa, Kainulainen sanoi.
– Yhden täplän tästä sai. Samanlaista panosta ja työmäärää tarvitaan aika monta vielä lisää. Jengin kanssa juteltiin, että nopeasti tulee uusi mahdollisuus, sunnuntaina taas isketään.
Kiivas ottelurytmi sopii Kainulaiselle oikein hyvin. Heimo on treenannut läpi kauden laadukkaasti lajia ja fysiikkaa. Myös leveyttä piisaa miehistössä, joten ihan äkkiä ei ala piiputtaa.
– Melkein änärimeininkiä, kun melkein joka toinen päivän pelataan, se on siistiä, Vade naurahti.
Päävalmentaja Vartiainen oli totta kai tyytyväinen kokeneiden pelaajien panokseen.
– Kokeneilta jätkiltä voi odottaa tällaista, he ovat suunnannäyttäjiä joukkueelle.
TPS tuli lopussa kovaa, ja Heimon peli meni kyykkimiseksi. Vartiainen olisi toivonut hieman enemmän hyökkäyspeliä omiltaan tässä vaiheessa, mutta kuten sanottua, pleijareissa pelataan vain ja ainoastaan voitoista.
Ja kun pilli viheltää, edellinen peli unohdetaan ja keskittyminen seuraavaan ja vain seuraavaan alkaa.
– Tämä sopii meille, koska peli kerrallaan meneminen on muutenkin toimintamallimme. Katseet kohti sunnuntaita, tämä peli on ollutta ja mennyttä, Vartiainen päätti.
Kuvia tapahtumasta täällä!
1. puolivälierä HEIMO–TPS 3–2 (0–1, 2–0, 1–1)
07:13 Oliver Niemelä (Olli Laine) 0–1
21:11 Jasper Auvinen (Samuli Huppunen) 1–1 yv.
29:52 Valtteri Kainulainen (Leevi Auranen) 2–1
47:52 Sami Niskanen (Tuomas Harjula) 3–1
49:40 Lauri Stenfors (Peteris Trekse) 3–2