Westend Indians
Ma 11.09.2023
Westend Indians päätti perjantaina harjoituskautensa 5–6-tappioon FBC Turulle. Otahallin Tiipiillä pelattu kamppailu oli eräänlainen kenraaliharjoitus seuran tapahtumatiimille, ja tiettävästi ensimmäinen kerta aikoihin, kun treenipeli on pelattu liigamatsien kotiluolassa.
Heimo hallitsi kamppailua, mistä kertovat maalivahtien torjunnat. Turkulaisten Jens Beijar kirjasi 22 torjuntaa, kun kotijoukkueen Juuso Jokisalo puuttui pelin kulkuun kuudesti.
– Aina lähdemme voittamaan ottelua, olipa se harkkapeli tai ei, sanoi päävalmentaja Antti Vartiainen perjantaina kamppailun jälkeen.
– Näihin viiteen matsiin mahtui monenlaisia asioita ja kokemuksia. Ne antoivat vahvistuksen tietyistä asioista, ja on hyvä, että tuli hankalia hetkiä. Kaikki ei ole aina tanssimista tuolla kaukalossa.
Isossa kuvassa treenipelit ovat kuitenkin vain treenipelejä, joissa tuloksella ei ole itseisarvoa. Kerrottakoon nyt kuitenkin, että Heimo nappasi maalin voitot EräViikingeistä, LASBista sekä jatkoajan jälkeen viime kauden hopeamitalisteista Nokian KrP:stä sekä hävisi FBC Turun lisäksi Classicille.
Tuloksia tärkeämpää on se, että joukkue on päässyt harjoittelemaan lähes viisi kuukautta yhdessä. Ryhmä on pysynyt erittäin hyvin kasassa sitten viime kauden. Uudet pelaajat ovat Heimon tapaan hyvin skoutattuja motivoituneiksi ja urallaan eteenpäin meneviksi tunnettuja täsmäsiirtoja.
– Harjoituspeleissä pääsimme peluuttamaan tosi laajasti. Eri kenttäpelaajia taisi olla kaukalossa yhteensä 22, Vartiainen laskeskeli.
– Kokeilimme eri koostumuksia, eikä niitä ole vielä lukittu. Näin saadaan kokemuksia yksilö- ja viisikkotasolla.
FBC Turkua vastaan Heimo pelasi oheisella ryhmityksellä. Vartiainen mukaan viimeisen harjoitusottelun kokoonpanoa ei koottu kenraaliharjoituksen hengessä vastaamaan liiga-avauksen miehistöä.
Jotain osviittaa siitä siitä silti saa. Ainakin se kertoo joukkueen pysyvyydestä yli kesän, paria poikkeusta lukuun ottamatta kentälliset muistuttavat viime kevään koostumuksia.
1. kentällinen:
Valtteri Kainulainen – Leevi Auranen – Christian Remes
Jani Rauhala – Samuli Huppunen
2. kentällinen:
Petr Majer – Pieti Alatalo – Juuso Kekki
Eero Harjula – Tuomas Harjula
3. kentällinen:
Rasmus Pasanen – Toni Rintala – Jasper Auvinen
Joonatan Lindholm – Onni Forss
Maalivahti: Juuso Jokisalo
Tsekin U23-joukkueen paidassa Suomen vastaavaa joukkuetta kurittanut Majer odottaa kautta innoissaan, vaikka viimeisen pelin tappio kismitti.
– Ei ollut meidän päivämme, emmekä olleet parhaimmillamme, mutta teimme kovasti töitä. Uskon kuitenkin, että tästä tulee iso kausi. Teemme kaiken, jotta saavutamme potentiaalimme.
Majerin kommentti heijastelee hyvin yleistä henkeä, joka Heimon ympärillä selvästi leijuu.
Kaikki tietävät, että kaikki edellytykset F-liigassa menestymiseen ovat olemassa, mutta se vaatii kovasti töitä harjoituksissa ja kaukalossa.
Kuten todettua, harjoiteltu on. Tämän kauden joukkue kokoontui ensimmäisen kerran jo ennen vappua. Kesällä oli yhteensä neljän viikon verran omatoimijaksoja, mutta muuten on painettu nupit kaakossa. Ei siis ihme, että tositoimiin pääsy kutkuttelee jo mielessä.
Edellisestä F-liigan pelistä on siis puolisen vuotta. Vartiaisen mukaan pudotuspelisarja mestari-TPS:ää vastaan on analysoitu huolella. Playoffit ja runkosarja ovat toki erilaisia pelejä luonteeltaan, ja vaikka tulos tehdäänkin vasta keväällä, on pelillisen puolen raamien syytä olla kunnossa jo syksyllä.
– Salibandyn pelaaminen lähtee puolustamisesta. Pitää sietää sitä, että joudutaan olemaan ilman palloa. Hyvin puolustamalla voidaan olla vaarallisia, Vartiainen linjasi.
Hän viittasi tällä muun muassa siihen, että vastahyökkäykset ovat edelleen arvossaan salibandyssä. Iso osuus maaleista syntyy tilastojenkin mukaan käännöistä vain sekunteja pallonriiston jälkeen.
Edellinen käy yksinkertaisesta esimerkistä datan hyödyntämisestä. Salibandyssä on perinteisesti käytetty videoita pelin kehittämiseen ja pelitavan hiomiseen, mutta myös numeroita murskataan yhä enemmän ja enemmän.
– Datan analysointi on yksi työkalu ehdottomasti, Vartiainen totesi.
Hän oli elokuun lopussa ensimmäistä kertaa miesten maajoukkueen mukana varsinaisessa ottelutapahtumassa, kun Suomi kohtasi Ruotsin kahdesti Vantaalla. Kokemus oli mieleinen.
– Lajin absoluuttisen huipun kokeminen antaa valmentajallekin ärsykkeitä ja tieto-taitoa.
Maajoukkueen tapahtumat ovat kaikessa harvinaisuudessaan kohokohtia pelaajille ja taustajoukoille, mutta usein työ tehdään arjessa, jossa puoliammattilaisena pitää pystyä treenaamaan ammattilaisen tavoin laadukkaasti ja kehittävästi.
Heimon tämän kauden ryhmä pystyy eittämättä ammentamaan jatkuvuudesta, niin vähän joukkue on muuttunut viime kaudesta. Käynnissä on samanaikaisesti pidemmän aikavälin prosessi niin yksilö- kuin joukkuetasolla sekä alkavalla kaudella menestykseen tähtäävä projekti.
Projektissa mennään pitkän harjoituskauden jälkeen kerralla syvään päähän, sillä Heimo pelaa syys–lokakuussa hyvinkin toistakymmentä liigamatsia.
– Pyritään siihen, että olemme valmiita heti ekasta pelistä. Uskon siihen kyllä. Preseason on ollut niin pitkä, että saa syyttää vain itseään, jos ei ole valmis, Vartiainen sanoi.
Lauantaina 16.9. niitä vastauksia tosiaan aletaan saada, kun Heimo matkaa Bläk Boksiin tuoretta Super Cupin voittajaa Classicia nujertamaan. Kotiavauksen vuoro on vajaata viikkoa myöhemmin, kun SPV tulee Tiipiille 22. syyskuuta.