– Pelattiin hyvä peli. Olimme oikeanlaisella mielentilalla matkassa, päävalmentaja Antti Vartiainen tiivisti tyytyväisenä.

On selvää, että Classicin tasoista joukkuetta vastaan joutuu puolustamaan joskus pitkiäkin toveja. Silloin pitää olla kärsivällinen ja muistaa, että oma sauma aukeaa kyllä, kun sitä jaksaa odottaa. Tämä toteutui liiga-avauksessa lähes sataprosenttisesti. 

– Alaspäin tehtiin hyvin hommia. Puolustimme tiiviisti, mutta emme passiivisesti, Vartiainen totesi.

Ilahduttavaa oli myös huomata hyökkäyspään onnistumiset ja eritoten se, että useampi osui syntyi suoraviivaisesti käännöistä. Myös erikoistilannepelaaminen oli hyvää. 

Uusitussa kokokeltaisessa vierasasussa esiintynyt Heimo oli juuri niin valmis liigan alkuun kuin pelaajat ja valmennus olivat ennakkohaastatteluissa vakuuttaneet.

Classicin ajoittaisia hallintajaksoja ei kavahdettu, ja käännöistä iskettiin tilaisuuden tullen nopeasti pystyyn. Avausmaaliin syntyi jo harjoitusotteluissa tehokkaasti esiintyneen Joonatan Lindholmin noususta ja tarkasta laukauksesta ohi Oskar Sillanpään. Osumasta sulan hattuunsa ansaitsee myös maskin tehnyt Rasmus Pasanen.

Hetkeä myöhemmin Leevi Auranen pommitti keskeltä, ja vieraat pääsivät nostamaan kädet kohti kattoa. Videotarkistus osoitti ilon olleen ennenaikaista, sillä veto kimposi ylärimasta maaliviivan väärälle puolelle heimolaisittain.

Päävalmentaja Vartiainen peräänkuulutti kauden alla, että Heimon pitää sietää pallottomuutta ja pystyä olemaan vaarallinen myös puolustaessaan. Kauden ensimmäinen alivoimapeli oli tästä hieno osoitus.

Classic tasoitti ylärimat heti ylivoimansa alkuun, mutta Heimo jaksoi raataa ja tehdä töitä. Se palkittiin, kun Eero Harjula pääsi kiinni palloon ja syötti hienosti pystyyn pyrähtäneelle Pieti Alatalolle. Hämeenlinnalaislähtöinen sentteri kiersi maltillisesti Sillanpään ja nosti tyhjiin vieraiden toisen.

Eikä tässä vielä kaikki. Puolisen minuuttia myöhemmin Leevi Auranen pääsi kääntämään. Hän osoitti nopeuttaan ja ruokki takatolpalle Valtteri Kainulaista. Kapteeni ujutti Sillanpään alta Heimon kolmen maalin johtoon.

Erän lopun Classic pyöritti vahvasti, mutta Heimon sietokyky oli tapissaan. Peitot napsahtivat kohdilleen, ja myös maalivahti Mikko Kirvesniemi oli pelin päällä ja pelipäällä.

Toisen erän alkuun Heimo iski taas. Tällä kertaa Pasanen oli laukojan roolissa, ja maskin tekijänä kunnostautui Juuso Kekki.

Classic ei antanut periksi, ja sen hyökkäyksissä oli vahva vaaran tuntu. Ajassa 26:22 tapahtui sekunnin herpaannus Classicin laitavaparitilanteessa, ja Ville Lastikka kavensi hyödyntäen nukahduksen. Pientä mutinaa takaiskussa aiheutti se, että Classic käynnisti pelin liikkuvasta pallosta. 

Pahaksi onneksi Heimon herätyskello jäi torkutukselle, ja kotijoukkue teki toisen maalinsa lähes suoraan seuraavasta keskialoituksesta.

Lastikka pääsi vielä yrittämään maalin päähän tuloa rankkarista, mutta Kirvesniemi selvitti ja sai maalitykin laukomaan vasemmalta leveäksi. Viimeistään tästä Heimo sai piristysruiskeen, joka siivitti murskavoittoon.

Ajassa 35:09 keltapaidat saivat lähivaparin, jota antamaan tullut Eero Harjula huomasi aukon Classicin muurissa. Terävä napautus painui takakulmaan.

– Vaparissa Jasper Auvisen piti yrittää veiviä, mutta vastustaja oli niin pihalla niin ajattelin yrittää, kun näkyi verkkoa! Sinnehän se pöllähti sitten ja makoisaan paikkaan, kun vastustaja oli saanut juuri pari maalia, Harjula kertasi oivallustaan.

Kotijoukkueen sietokyky tappioasemassa ei ollut samaa tasoa. Heimo sai hyvin maalipaikkoja, ja tamperelaiset joutuivat rikkomaan. Maalin eteen parkkeerannut Lindholm sai vapaasti iskeä espoolaisten kuudennen Samuli Huppusen loistosyötöstä.

Ei kahta ilman kolmatta. Myös päätöserän alussa Heimo osui kaukaa. Tällä kertaa Samuli Junnilan laatuveto ylivoimalla upposi maaliin.

Vieraiden ensimmäinen ylivoimatilaisuus toisessa erässä oli vaisu, mutta kahdesta seuraavasta iskettiin tärkeät maalit. 

Yhdessä alivoimamaalien ja Harjulan vaparimaalin kanssa ne osoittivat erikoistilanteiden tärkeyttä. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että Heimo oli vahva myös viidellä viittä vastaan, vaikka Classicin vyörytys toisinaan väkevää olikin.

Viimeisessä erässä Heimo kontrolloi peliä hyvin. Classicin kiri jäi piippuun, eikä vähiten sen ansiosta, että Kirvesniemi torjui hienosti.

Kapteeni Kainulainen vippasi rystyltä tyhjiin päivän toisensa ja viimeisellä minuutilla vielä hatullisen täyteen ylivoimakuviosta, jossa ratkaisevan poikkisyötön pisti Alatalo.

Vadelle hattutempun ja murskavoiton loppulukemat sinetöinyt maali oli liigauran 400:s piste.

– Ihmettelinkin tuossa, kun matsin jälkeen avasin puhelimen ja oli tullut niin paljon viestejä, että nyt on jotain tapahtunut. Se tuli sieltä, ihan hieno juttu, hän naurahti saavutuksesta.

Kapteeni oli vielä enemmän mielissään voitosta ja joukkueen esityksestä.

– Tässä on jo hyvä tovi ollut iloisuus ja odottava tunnelma starttiin. Pelin alkulämmöissä näkyi, että tämä joukkue on tänään varmasti pelillä.

Erityisesti kapteenin mieltä lämmitti se, että viisi kuukautta tai oikeastaan jo toista vuotta treenatut asiat näkyivät kentällä selväpiirteisesti.

– Ensimmäinen erä oli tosi hyvä. Teimme sellaisia juttuja, joita olemme ajatelleetkin tekevämme ja harjoitelleet. Ne toistuivat ja mahdollistavat sen, että peli näytti tuolta. Se meni siten kuin me halusimme, ja miten Classic ei halunnut.

Heimossa on sen verran kokemusta, ettei mopo ala keulia. Mestaruuden voittava joukkue tulee pelaamaan noin 50 ottelua, joten maratonista on askellettu vasta lähtösuora. 

Pelisuunnitelma onnistui erinomaisesti. Mutta ei tästä saa ensi matsiin tai ensi treeneihin yhtään etumatkaa. Maanantaina seuraavan kerran kun kokoonnutaan, niin työ lähtee alusta ja mäkeä lähdetään tasoittamaan nollasta, Kainulainen muotoili asian.

– Ei käy silti kieltäminen, hieno matsi ja se pitää uskaltaa sanoa ääneen. Voittoa lähdettiin hakemaan ja tehtiin siihen vaadittavat asiat.

Omassa roolissaan huippumatsin pelannut Eero Harjulakin uskalsi sanoa.

– Hieno voitto jengiltä! Yhdeksällä maalilla on jo aika hyvä mahis voittaa pelejä. Paljon oli niiden lisäksi ykköskorin maalipaikkoja, ja Mikko meidän maalilla piti ajoittain pystyssä koko jengiä.

Harjula on viime vuosina profiloitunut alakerran taistelijaksi ja alivoiman ammattimieheksi.

– Nykyään osaa nauttia myös isosti puolustusteoista, niin on iso kunnia saada luutia alivoimaa ja kuudella viittä vastaan -peliä lopussa. Joskus saattaa tulla myös onnistumisia syöttöjen ja maalien muodossa, Harjula kertasi nappisuoritustaan.

Heimon kauden avausmaalin sekä pelin kenties tappaneen 6–2-osuman viimeistellyt Joonatan Lindholm oli niin ikään tärkeässä roolissa.

– Oli ihan mukava tietysti saada myös omat maalihanat auki. Onnistumiset luonnollisesti kasvattavat itseluottamusta.

Ottelusta kokonaisuutena hän oli joukkuekaveriensa linjoilla.

– Jengissä oli aika rauhallinen ja hyvä fiilis koko matsin ajan. Pelattiin aika solidi 60 minuuttia, ja sitä kautta ansaittiin voitto. Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi viikon treenejä ja perjantain kotiavausta Tiipiillä. 

Mainittu kotiavaus pelataan mestari-TPS:n lauantaina kukistanutta SPV:tä vastaan. Classicin kaatajat toivottivat Heimon kannattajat sankoin joukoin täyttämään Tiipiitä ja nauttimaan alkukauden hurmoksesta, joka toivon mukaan saa jatkoa perjantaina 22. syyskuuta kello 18:30.

Classic–HEIMO 2–9 (0–3, 2–3, 0–3)

01:51 Joonatan Lindholm (Tuomas Harjula) 0–1
13:07 Pieti Alatalo (Eero Harjula) 0–2 av.
13:36 Valtteri Kainulainen (Leevi Auranen) 0–3 av.
22:03 Rasmus Pasanen (T. Harjula) 0–4
26:22 Ville Lastikka (Eemeli Salin) 1–4
26:27 Aaro Helin (Oskari Heikkilä) 2–4
34:09 E. Harjula 2–5
36:21 Lindholm (Samuli Huppunen) 2–6 yv.
40:42 Samuli Junnila (Pasanen) 2–7 yv.
53:09 Kainulainen (Auranen) 2–8 tm.
59:21 Kainulainen (Alatalo) 2–9 yv.