Parin Turun-kauden jälkeen Joonas Föhr siirtyikin sitten Heimoon, jossa on viihtynyt hyvin. Hän teki Indiansissa heti ensimmäisellä kaudellaan 15 maalia, mikä on erikoinen poikkeama juonikkaana syöttelijänä profiloituneen pelaajan pistejakautumassa.

"En tiedä, miten sillä kaudella menikin niin", Föhr naurahtaa.

Seuraavalla kaudella kirjattiinkin sitten pisteet 3+21.

"Näen itseni enemmän syöttelijänä kuin maalintekijänä", Föhr toteaa itsekin, mutta jatkaa aiheesta.

"Yritän kehittyä koko ajan vaarallisemmaksi pelaajaksi ja parantaa laukausta. Tällä viikolla on osunut treeneissä aika hyvin, joten toivottavasti se kantaa perjantain peliinkin", Föhr kertoo.

Tällä kaudella hänellä onkin hyvä paikka päästä jakelemaan vaarallisia yllätyksiä vastustajien maalivahdeille kakkoskentällisen laidalta. Toiselta laidalta löytyy vanha tutkapari Porvoon ajoilta, Kevin Nylund ja sentterin tontilla häärää puolestaan joukkeen konkari Mikael Sievänen, jonka kanssa yhteispeli toimi jo neljä vuotta sitten.

Kolmikko on väsännyt yhdessä pakkiparinsa Tuomas Harjula – Miikka Kareinen kanssa näyttäviä osumia. Föhrin pistesaldo näyttää tällä hetkellä lukemia 1+3. Salibandyssä tialstoidaan tunnetusti vain yksi syöttäjä, ja Föhr on toidstettavasti ollut mukana rakentamassa monia osumia, joista ei ole jäänyt tilastomerkintää numerolle 90.

"Ei ole tullut pisteitä samaan tahtiin kuin aiemmin, mutta en ota siitä stressiä", Föhr sanoo.

Heimon pelitavassa on olennaista, että pelaajat puhuvat keskenään siitä, miten pelataan. Näitä sopimisia ja keskusteluja käydään paljon juuri kentällisten kesken.

"Kuulalta [päävalmentaja Mikko Laurikainen] tulee tietyt prinsiipit, mutta pelaajat saavat ja pelaajien pitää sopia keskenään, miten peliä viedään eteenpäin. Silloin tulee itse ajateltua, ja kehittyy paljon paremmin pelaajana", Föhr kuvailee Heimon fiksua filosofiaa.

Niin, se kehittyminen. Tämä samainen sana on vastauksena, kun Föhriltä kysyy tavoitteista salibandyuralla. Konkreettisemmin tämä tarkoittaa sitä, että Jone haluaa olla yhä vaarallisempi vastustajan kannalta.

"Ja olisihan se kiva käydä ulkomailla esimerkiksi Sveitsissä pelaamassa, nyt kun vielä voi muun elämän puitteissa", Föhr pohtii.

Muuta elämää kaukalon ulkopuolella edustaa tällä hetkellä opiskelu. Föhr on kirjoilla Porvoossa Haaga-Heliassa, jossa hän lukee liiketaloutta. 

"Töitäkin tulee tehtyä, jos sähly ja koulu antavat myöten. Opiskelu rullaa hyvin ja sen ohella pääsee harjoittelemaan. Pääsen välill aamutreeneihinkin, koska lähiopetusta ei ole niin paljon. Koulu menee silti aamulla edelle, kun iltaisin on kuitenkin aina harjoituksia", Föhr kertoo arkirutiineistaan.

Marraskuu on Heimon edustusjoukkueen pelaajille kuitenkin enemmän juhlaa kuin arkea, ainakin mikäli uskotaan vanhaan sanontaan siitä, että pelipäivä on juhlapäivä. Indians aloittaa kuukausista synkimmän pelaamalla neljä ottelua kahdeksassa päivässä,

"Tykkään tuplapeleistä ja tuleehan tässä melkein viikon tauko ennen kuin on taas kaksi peliä peräkkäisinä päivinä. Nyt on tärkeää hoitaa palautuminen huolella eli tehdä hyvä loppuverkka, miettiä mitä syö illalla ja muistaa venytellä, että on tikissä taas seuraavana päivänä", Föhr tietää 150 liigamatsin kokemuksella.

Ei olekaan ihme, että Föhr saa itsestään paljon irti heti, kun tuomari viheltää ja numeropaita on päällä.

"Olen omassa moodissa. Pelin sisällä eletään, eikä siinä kerkiä muuta miettiä. Olen paljon äänessä ja saan siitä fiilistä", Föhr sanoo tinkimättömästä tsempparin asenteestaan, joka näkyy ja toisinaan myös kuuluu katsomoon asti.

Föhrillä onkin lupaus Otahallin Tiipiin yleisölle marraskuun otteluruuhkassa. Hän ei halua ynnäillä joukkueelle mitään pistetavoitetta tulevista neljästä pelistä, vaan haluaa mielummin keskittyä sopiviin haukkapaloihin: "Ottelu kerrallaan mennään. Lähdemme aina nappaamaan täysiä pisteitä!"

HEIMO–Happee perjantaina 9. marraskuuta kello 18.30 Otahallin Tiipiissä. 
HEIMO–SB Welhot lauantaina 10. marraskuuta kello 18.00 Otahallin Tiipiissä.