”Olimme läsnä, mutta emme pelanneet”, puuskahti päävalmentaja Mikko Laurikainen.

Yksittäisten pelillisten ongelmien osoittaminen on turhaa silloin, kun esitys jää vajaaksi tunnetasolla.

”Sen näki jo eilisissä treeneissä. Kävimme asiat läpi, mutta se ei nyt auttanut. Tämä on niin tasainen sarja, että halua on pakko olla”, Laurikainen sanoi.

Hänen mielestään Happee oli alusta asti parempi. Katsomoon näytti kuitenkin ensimmäisessä erässä siltä, että ilta olisi voinut mennä toisellakin lailla.

Heimo nimittäin iski ensin. Mikael Sievänen pelasi joukkuekavereilleen kahdella yhtä vastaan -hyökkäyksen. Palloa kuljettanut Teemu Venäläinen päätti sen tyylikkääseen ylänurkkalaukaukseen ajassa 4.04.

Osuma oli kokeneelle puolustajalle selvästi mieluisa. Venäläinen teki kauden kahdessa ensimmäisessä ottelussa pisteet 1+3, mutta sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Pakille tärkeä tehotilasto on toki koko ajan ollut plussalla.

”Kauden kolmannessa pelissä meni nilkka ja seuraava ottelu jäi kokonaan väliin. Joulutauko tuli hyvään aikaan, sillä pääsin vasta silloin tuesta ja teipistä eroon. Nyt tuntuu jo paremmalta”, Venäläinen kertoi.

Vamma vaikuttaa väkisinkin pelaamiseen, varsinkin kun kysymyksessä on hyökkäävä puolustaja, jonka pitää voida luottaa itseensä ja liikkeeseensä. Niinpä Venäläisestä Heimo saattaa saada kaivattua tulitukea ykköskentälliselle. Ainakin näyttöhalut ovat kohdallaan.

”Ei tämä ole vielä ollut missään nimessä nappikausi, mutta onneksi tärkeimmät pelit ovat vielä pelaamatta”, Venäläinen muistutti.

Hän myönsi auliisti, että Happeeta vastaan joukkue pelasi kauden huonoimman ottelunsa.

Avausmaalin jälkeen Happee antoi esimakua tulevasta osoittamalla karulla tavalla, että pallosta kannattaa pitää huolta kentän kaikilla alueilla.

Heimon vapari hyökkäysalueen kulmasta epäonnistui ja vieraat käänsivät tilanteen salamannopeasti ylivoimahyökkäykseksi. Vili Liponen viimeisteli tasoituksen avopaikasta.

Heimon toinen maali syntyi ajassa 14.13. Tuomas Harjula ei halunnut jäädä pakkipariaan pahemmaksi, vaan täräytti yhtä näyttävän yläkulmalaukauksen Markus Laakson maaliin.

Kyseessä oli varsinainen tahtomaali, sillä Harjulaa ehdittiin rikkoa jäähyn arvoisesti, mutta hän taisteli itsensä väkisin vetopaikkaan.

”Meidän kentälliselle oli tärkeää saada onnistumisia. Olemme tehneet duunia, että saisimme tehoja hyökkäyspäässä”, Harjula kertasi.

Tärkeää se on koko joukkueelle. Viime matseissa Heimo on ollut hyökkäyspäässä liikaa ykköskentällisen varassa. 

"Jos ykkönen kuoppaa, niin meidän materiaalilla tulee hankalaa", Laurikainen totesi.

Kakkoskentällisen tekemät maalit jäivät pieneksi valon pilkahdukseksi. Johtomaalia seurasi harmittava synkkä hetki.

Happee tasoitti 35 sekuntia myöhemmin, kun Liponen pääsi vapaasti nousemaan tekopaikkaan. Tästä ehti kulua 37 sekuntia ja pallo oli taas Heimon maalissa. Tällä kertaa Happeen Tupla-pelaaja Jami Manninen sivalsi keskeltä matalan kudin alakulmaan.

Päästyään johtoon Happee ei enää vilkuillut taakse. Toisesta erästä muotoutui taas kerran Heimon kannalta katastrofi, ainakin tuloksellisesti.

Ensimmäisessä erässä pimennossa ollut ykkösviisikko näytti alkuun heräilevän. Mylläköinti Happeen päässä jäi kuitenkin tuloksettomaksi.

Happee oli vielä avauserässä karvannut melko korkealta, mutta nyt se tyytyi pääasiassa odottamaan kytiksellä kotijoukkueen virheitä ja iskemään niistä nopeasti vastaan. Kun Happee pääsi hyökkämään, oli se hurjan tehokas.

Jyväskyläläiset iskivät tällä taktiikalla kolme täysosumaa. Asko Huismanin maali syntyi keskeltä syöttökuvion päätteeksi, Manninen osui nopeasta vastahyökkäyksestä ja Peter Kotilainen vaparista.

Heimolla oli omat tilaisuutensa, mutta vieraiden maalivahti Laakso pelasi hienosti.

”Eniten harmittaa se, ettei ollut tunnetta ja halua. Se näkyi karusti varsinkin pallottomassa pelissä. Meillä ei ollut varmaan yhtään peittoa koko matsissa”, Laurikainen totesi.

Tilastoihin niitä kirjattiin neljä, mutta havainto oli silti oikea. Happeella on kova hyökkäyskalusto, mutta nyt se pääsi mellastamaan erityisen vapaasti. Seuraukset tästä näkyivät tulostaululla.

”Tilanteen vaihtojen jälkeen pelattiin löysästi ja tultiin laiskasti alas. Niihin jo reagoitiinkin huonosti”, purki Laurikainen käytännön tasolla.

Neljän maalin takamatkan kurominen umpeen viimeisessä erässä on paha rasti, mutta ei mahdottomuus. Happee osoitti nopeasti, ettei tällaisesta ihmeteosta kannata haaveilla. Lassi Kotovaara teki läpiajosta vieraiden seitsemännen osuman reilun minuutin pelin jälkeen kolmannen erän alussa.

Heimon valmennusjohto alkoi ottaa maalivahti Mikko Kirvesniemeä vaihtoon hyvissä ajoin kavennusosumien toivossa. Tästä seurannut ylivoima kuudella kenttäpelaajalle viittä vastaan oli kuin koko ottelun kuva pienoiskuvassa.

Pallo kyllä liikkui mukavasti, mutta Happee piti Inkkarit pois vetosektorista. Aikansa pyöritettyään kotijoukkue hukkasi pelivälineen turhan helposti keskialueella ja Kotilainen vieritti sen tylysti tyhjään maaliin. Tovia myöhemmin Manninen täydensi hattutemppunsa samalla tavalla.

Päätöserän puolivälissä Heimo piti aikalisän ja värkkäsi lohdutusosuman. Tämäkin osuma oli puolustajan käsialaa, kun Santeri Toropainen pommitti ranteella maalin kattoon.

Hieno maali piristi Indiansia hieman. Ottelun voittajasta ei ollut enää epäselvyyttä, mutta pientä lohtua tuli Teemu Karesniemen ensimmäisestä liigamaalista ja Valtteri Kainulaisenkauden 19. osumasta, jolla hän kasvatti pisteputkensa 14 ottelun mittaiseksi.

Heikki Iiskolan koko kauden läpi jatkunut putki sen sijaan katkesi Laakson hyviin torjuntoihin.

”Jo peliin lähtö oli vaikea, emmekä toimineet sen mukaan, mitä olimme sopineet. Toisessa erässä saimme vähän paikkoja, mutta ei pomppinut mistään sisään ja kaveri puolestaan onnistui. Ehkä se [pisteputken katkeaminen] on hyvä asia, nyt pääsee pelaamaan rennommin”, Iiskola mietti.

Hyvin sujunut alkukausi poiki hänelle kutsun miesten maajoukkueeseen Tallinnan turnaukseen. Suomi pelaa MM-karsinnassa Viroa, Puolaa, Belgiaa. Alankomaita ja Liechtensteinia vastaan.

Luvassa lienee siis maalijuhlia salibandymaailman kääpiöitä vastaan. Iiskola tiedostaa hyvin, että Suomi-paidassa pitää silti näyttää parasta osaamistaan.

Westend Indiansille maajoukkuevalinnat olivat muutenkin kunniaksi. Syksyllä ensimmäiset maaottelunsa pelanneet Valtteri Kainulainen ja Aaro Astala ovat edelleen mukana ryhmässä. Iiskolan lisäksi debytoimaan pääsee Heimosta myös Otto Lehkosuo.

”Makeeta saada miesten maajoukkuepaita päälle. Sinne ei pidä lähteä rotsi auki, vaikka vastustajat ovatkin etukäteen heikompia”, Lehkosuo sanoi.

Illan ottelusta hän oli yhtä pettynyt kuin muutkin joukkueen jäsenet.

”Tosi vaisu esitys meiltä, tuli paljon virheitä.”

Kapteeni Kainulainen oli hänkin samoilla linjoilla. Taitava tsemppari osasi pukea hyvin sanoiksi sen, mikä oli vialla.

”Jotenkin meillä olivat energiatasot alhaalla, mikä näkyy huonoina ratkaisuina. Kun energia loppuu, se loppuu ensimmäisenä päästä.”

Hän oli samaa mieltä siitä, että jo torstain harjoituksissa näkyi ennusmerkkejä huonosta vireestä.

”Peliviikolla pitäisi pystyä harjoittelemaan timanttisesti”, Kainulainen muistutti.

Maajoukkuekomennuksesta hän oli mielissään. Verrattuna niissä ympyröissä debytoiviin seurakavereihin, hän on viidellä maaottelullaan suorastaan konkari.

Maajoukkue on MM-akrsinnoissa kokeilupainotteinen, mutta peräti viidennes sen pelaajista ponnistaa Heimosta.

Tällä kertaa vastustajat ovat muutamaa numeroa pienempiä kuin Ruotsi ja Sveitsi, joiden verkkoon Kainulainen upotti pari maalia marraskuussa.

”Maajoukkueessa ei voi höntsäillä, jos sinne haluaa vielä takaisinkin. Ei vaikka kuka olisi vastassa. Into pinkeänä sinne lähdetään”, Indians-kapteeni painotti.

Ensin mennään silti Raumalle, jo ylihuomenna. Kaikki jututetut heimolaiset olivat samaa mieltä siitä, että heikon suorituksen jälkeen on hyvä päästä pelaamaan pian uudelleen.

”Ei tätä voi kauan märehtiä. Jos nyt tulisi tauko peleistä, vaikuttaisi tämä tappio vielä seuraavan viikon harjoitteluunkin”, Mikko Laurikainen sanoi.

HEIMO – Happee 5–9 (2–3, 0–3, 3–3)

04.04 Teemu Venäläinen (Mikael Sievänen) 1–0
06.46 Vili Siponen (Panu Kotilainen) 1–1
14.13 Tuomas Harjula (Joonas Föhr) 2–1 sr.
14.48 Siponen (Kaapo Savinainen) 2–2
15.25 Jami Manninen (Jaska Kunelius) 2–3
26.29 Asko Huisman (Savinainen) 2–4
31.06 Manninen (Peter Kotilainen) 2–5
32.43 Kotilainen (Jonne Junkkarinen) 2–6
41.14 Lassi Kotovaara (Manninen) 2–7 
45.57 Kotilainen 2–8 tm.
49.09 Manninen (Junkkarinen) 2–9 tm.
49.52 Santeri Toropainen (Aaro Astala) 3–9
53.28 Teemu Karesniemi (Miko Summanen) 4–9
54.18 Valtteri Kainulainen (Astala) 5–9

Westendissä 12.01.2018
Teksti: WI Tiedotus / Erno Rautarinta
Kuvat: Joni Winsten