Salibandy on ollut Otto Lehkosuon elämässä mukana heti kouluiästä lähtien. Sitä ennen hän kuitenkin pelasi jo jalkapalloa.
“Alotin säbän toisella tai kolmannella luokalla. Kaveri pelasi silloin Pakilan Visassa, ja houkutteli mukaan reeneihin. Sille tielle on sitten jääty.”
“Ekat reenit pidettiin Maunulan liikuntahallissa. Teemu Vanhala ja Ari Harjula olivat ihan alkuajoista lähtien pitkään valmentajana. Teemu Vanhala tuli valmentamaan vielä Heimoonkin B-junnuina.”
Salibandy vei lajina Oton mukaansa nopeasti. Lajin nopea tempo oli erityisesti Oton mieleen.
“Koko ajan tapahtuu paljon. Mennään päästä päähän, ja pallossa saa olla paljon. Homma on vieläkin yhtä hauskaa. Se on se tärkein juttu.”
Lajin hauskuuden ohella, Otolle on huippu-urheilijana tärkeää myös menestyminen. Parhaita junnuvuosia muistellessa mieleen nousee voitot ja menestys. Muut asiat tekevät niistä kuitenkin vielä arvokkaampia.
“A-junnuvuodet Indiansin riveissä kuuluu parhaimpiin kausiin. Silloin voitettiin ensin SM-hopeaa. Vikalla kaudella vielä pronssii. Niiltä vuosilta on jäänyt myös paljon läheisiä ystäviä. Silti paras kausi oli kun voitettiin Pakilan Visassa C-junnuissa Suomen mestaruus. Sielläkin meillä oli hyvä nippu.”
Otto pelaa nykyään Heimossa puolustajan tontilla, mutta hyökkäminenkään ei ole hänelle tuntematonta aluetta.
“Joskus nuorempana pelasin hyökkääjänä, mutta isossa kuvassa olen kuitenkin ollut puolustaja. Siinä saa paljon palloa ja pisteitäkin syntyy, vaikka se ei olekaan se tärkein asia. Kentällä kuitenkin kaikki hyökkää, ja kaikki puolustaa. Välillä se ratkaisun paikka osuu omalle kohdalle.”
Maajoukkueen paidankin Otto on saanut pukea ylleen. Ja toivoo saavansa tehdä niin jatkossakin.
“Toivottavasti vasta murto-osa peleistä on takanapäin, ja suurin osa vasta tulossa. Paras muisto tähän asti maajoukkueesta on se, kun vuonna 2015 voitettiin nuorten maailmanmestaruus.”
Oton sukunimi herättää kiinnostusta myös jalkapallopiireissä. Hänen perheessään jalkapallo on aina ollut läsnä. Hänen isänsä, Ari Lehkosuo, on pelannut HJK:ssa, ja isän veli, Mika Lehkosuo, on pelannut jopa Italian kovimmalla sarjatasolla Serie A:ssa. Salibandyn ja jalkapallon lisäksi Otto ehtii vielä golfviheriöillekkin.
“Olen pelannut jalkapalloa nuoruudessani, ja pelaan vieläkin 5. divarissa, jos vaan aika riittää. Viime kaudella ei ehtinyt loukkaantumisen takia pelaamaan, mutta sitä edellisellä kaudella pelasin 4 peliä, joihin 9+10, eli ei sielläkään huonosti mee. Jalkapallo on aina ollut ehkä jopa se rakkain laji. Salibandyssa tuntui, että aloin pärjäämään paremmin, ja sen takia siitä tuli kuitenkin päälaji. Toinen sivulaji on myös golf, ja senkin alotin jo nuorena. Joukkueessa menossa pieni golfbuumi, ja peliseuraa riittää. 50-60 kierrosta on tullut tänäkin vuonna pelattua myös sitä.”
Salibandyn saralla, Otolla on vielä selkeät tavoitteet, jotka hän haluaa saavuttaa.
“Suomen mestaruus Heimon paidassa, ja maailmanmestaruus Suomen paidassa.”
15 kysymystä
1. Lempinimi/nimet? Ode, Bismarck, Tuhma, Bini, Bisu
2. Kerro paras puujalkavitsisi? Mitä jeesus sanoi jouluna? Jee sukset
3. Lempiruoka? Tortilla
4. Kissat vai koirat? Koirat
5. Lempielokuva? The Silence of the Lambs
6. -sarja? Modern Family
7. -kirja? Taru sormusten herrasta
8. -artisti/musiikkityyli? Gasellit/Mötley Crüe
9. Pelaatko videopelejä/jos niin mitä? Viime aikoina ei oo tullut pelattua, mutta FIFA ehdottomasti!
10. Kuka on esikuvasi? Omat vanhemmat
11. Lempiurheilija salibandyn ulkopuolelta? Ronaldinho
12. Unelmien auto? Joku johtotähti
13. Lapsuuden unelma-ammatti? Jalkapalloilija
14. Kuvaile unelmiesi illanviettotapa? Barcan peli täydellä Camp Noulla
15. Jos saat viettää päivän julkkiksen kanssa, kenet valitset seuraksi? Michael Jordan
Heimon seuraava kotiottelu pelataan perjantaina 6.11. Otahallilla, vastassa LASB. Hanki lippusi ennakkoon Floudista!
Teksti: Lauri Jalava
