Hengetön Heimo hävisi härkäviikon päätteeksi

Edustusjoukkue hävisi lauantai-iltana kotihallissa OLS:lle maalein 3–6. Ottelun parasta antia heimolaisittain oli Heikki Iiskolan kaksi komeaa maalia.

Heimon edustusjoukkue päätti neljän ottelun viikkonsa tappioon kotihallissa OLS:lle. Rankka alkukausi oli vaatinut veronsa poissaoloina, eivätkä kaikki otteluun puknetkaan pelaajat olleet aivan teräkunnossa. Lukemiin 3–6 päättyneen kamppailun ilonhetkiä nähtiin lähinnä toisessa erässä, kun Heikki Iiskola teki kaksi komeaa maalia.
 
”Ensimmäinen erä oli aika hengetön, emmekä päässet yhtään peliin mukaan. Toisessa erässä oli siihen seitsemään minuuttin asti hyvää ja kolmannessa taistelimme, mutta OLS pelasi hyvin”, päävalmentaja Mikko Laurikainen jäsenteli matsin.

Laurikaisen ottelua edeltäneet aavistukset osuivat oikeaan. Oululaisvieraat ovat sen verran kokeneita matkustajia, etteivät jalat olleet todellakaan jääneet bussiin. Heimon otteita leimasi tietynlainen terävyyden puute.

Ottelun avausmaalin laukoi kaukaa Valtteri Parviainen jo ajassa 2.29. Laurikainen oli etukäteen varoittanut OLS:n Tupla-pelaajan terävästä kudista.

Osuman jälkeen peli meni joksikin aikaa kyttäilyksi. Molemmat joukkueet pyörittivät vuorotellen alakolmiota omassa päässä, eivätkä tuntuneet löytävän reittiä vetosektorille.

Ei ennen kuin ajassa 14.19. Heimon kapteeni Valtteri Kainulainen tasoitti Valtterien keskinäisen kamppailun ja ottelun kokonaismaalimäärän lukemiin 1–1. Vade sai pallon vaparikuviosta Joonas Föhriltä ja matala kaukolaukaus painui takakulmaan.

OLS pääsi erätauolle johdossa. Heimo hukkasi pallon epäonnisesti omassa päässä ja Olli Wikstedt pääsi nokitusten Mikko Kirvesniemen kanssa. Hän veivasi taitavasti vieraiden johto-osuman.

”Kyllä tuosta alun hengettömyydestä pitää vähän huolestua”, Laurikainen sanoi.

Parasta Heimo-säbää nähtiin siis toisessa erässä. Alkukauden kovin pistenikkari Iiskola heilutti tahtipuikkoa. Ensin hyökkääjä täräytti lyhyestä kierrosta takakulmaan ja viitisen minuttia myöhemmin nähtiin hieno ilmaveivi. Indians johti näin 3–2. Kummatkin Iiskolan maalit syötti Otto Lehkosuo.

”Juniorikentällinen” (Kaarlo Mahlberg Aaro Astala – Iiskola, Tuomas Harjula – Lehkosuo)  oli kenties Heimon parasta osastoa ottelussa.

”Kentällinen on ollut kaksi peliä kasassa ja se on ollut meidän parhaamme”, Laurikainen kehaisi nuorukaisten otteita. Vuonna 1998 syntynyttä Iiskolaa lukuun ottamatta kentällisen pelaajat ovat vuosimallia 1996.
 
Laurikainen tiivisti peluutusta ja kotijoukkue pelasi pitkät pätkät kahdella kentällisellä. Tietynlainen vaisuus leimasi silti otteita, eikä kunnon inkkarihenki syttynyt sitten millään.

Erän puolivälissä puolustuspään lipsahdus kostautui jälleen ja Tatu Kiipeli hyödynsi ilmaisen avopaikan. OLS nousi rinnalle ja pian kolahti uudelleen.

Astala sai hyökkäyspäässä melko heppoisen jäähyn kiinnipitämisestä, eikä  OLS muuta tarvinnut. Ylivoimapeli ehti pyöriä vain 14 sekuntia ennen kuin Wikstedt pommitti illan toisensa.

Heimon sai tapettua Santeri Toropaisen jäähyn erän lopussa. Näin se pääsi päätöserään vain maalin takamatkalta, mikä oli kuitenkin liikaa.

Kolmannen erän alussa Heimolle tarjottiin mahdollisuuksia. Ensimmäinen ylivoima sai ikävän käänteen, kun Astala satutti nilkkansa. Toinen ylivoima taas kuihtui Olli Arkkilan kakkoseen.

OLS tyytyi puolustamaan maalin johtoaan, eikä Heimon tasoitus jäänyt tahdon puutteesta kiinni. Vedot vain viuhuivat ohi maalista, antaumuksella puolustaneiden oululaisten pohkeisiin tai hienosti pelanneen Ville Mestarin torjuntoihin. Laurikainen haki Astalan loukkaantumisen pakottamakin rytmiä sotkemalla ketjuja, mutta aika kului vääjäämättä loppuun.

Ajassa 58.22 OLS:n Petri Niemelä päätti ratkaista ottelun. Hän kirmasi Heimon puolustuksen läpi ja uitti rystyltä vieraiden viidennen maalin. Sama mies nosti tyhjiin loppulukemat viimeisellä sekunnilla.

Heimo pääsee nyt helpottavalle tauolle. Moni kovia kokenut soturi pääsee nyt parantelemaan kolhujaan. Seuraava matsi on vasta kahden viikon päästä Jyväskylässä. Siihen mennessä ehditään keitellä monet rohdot, jotta Happeeta vastaan jalkeilla on iskukykyinen miehistö.

”Tauko tulee hyvään paikkaan. Ei tarvitse rikkinäisten äijien pelata”, Laurikainen päätti.

HEIMO – OLS 3–6 (1–2, 2–2, 0–2)
 
02.29 Valtteri Parviainen (Mikko Saarnio) 0–1
14.19 Valtteri Kainulainen (Joonas Föhr) 1–1
16.49 Olli Wikstedt (Ville Turula) 1–2
21.26 Heikki Iiskola (Otto Lehkosuo) 2–2
26.22 Iiskola (Lehkosuo) 3–2
29.36 Tatu Kiipeli 3–3
33.18 Wikstedt (Kiipeli) 3–4 yv
58.22 Petri Niemelä (Turula)
59.59 Niemelä (Antti Nieminen) 3–6 tm 

// WI Tiedotus / Erno Rautarinta

Scroll to Top