”Tämä oli kauden paras kotipeli helposti”, päävalmentaja Mikko Laurikainen tuumi.
”Hyvä lähtö avauserään, äärimmäisen kypsä toinen erä ja saimme vielä lisättyä suunnitelman mukaisesti vauhtia kolmannessa.”
Jo ensimmäisillä minuuteilla nähtiin vetopaikkoja, eikä avausmaaliakaan tarvinnut odottaa edes kolmea minuuttia. Sen ohjasi nätisti ilmasta Aaro Astala, jolle pallon tarjoili serkkupoika Otto Lehkosuo.
SPV piti avauserässä palloa ehkä enemmän kuin sillä on yleensä tapana. Heimo malttoi puolustaa tilanteet huolella. Kuitenkin ajassa 7.45 vieraat pääsivät tasoittamaan, kun ykköskentällinen ei saanut purettua painetta keskialueen pallonmenetyksensä jälkeen.
Tasoituksen jälkeen Heimo tarjoili SPV:lle omaa lääkettään. Se iski kaksi nopeaa maalia suoraviivaisella pelillä. Ensin Janne Jaanuksen pitkä syöttö omalta alueelta tavoitti Joonas Föhrin, joka vippasi läpiajosta tyylikkäästi yli Hannes Hannulan.
Heti seuraavasta tilanteesta iski ykköskentällisen pakkipari Santeri Toropainen – Lehkosuo. Sanen rannari puhui taas kerran ja Heimo johti 3–1.
Erän lopussa Heimo järjesti vielä todellisen ilotulituksen kannattajiensa mieliksi. Ensin Astala laukoi ylivoimalla ”pakin paikalta” matalan kudin takakulmaan. Seuraavaksi osui Tuomas Harjula pakkiparinsa Teemu Venäläisen syötöstä.
Vielä ennen erän loppua Lehkosuo löysi taas Toropaisen, tällä kertaa oikealta laidalta. Veto suoraan syötöstä ja nyrkkeilyssä puhuttaisiin tyrmäyksestä. Salibandyssä mentiin kuitenkin tauolle Heimon viiden maalin johdossa.
Avauserässä kolme maalia syöttänyt Lehkosuo totesi, että Peli-Veljet sopii hyvin Indiansin vastustajaksi.
”SPV tykkää tulla karvaamaan korkealta ja olemme löytäneet rohdot siihen.”
Minkälaisia ne rohdot sitten ovat? Laurikainen tiivistää asian niin, että SPV pelaa hyökkäyksensä kulmiin, joista se yrittää saada toimitettua palloa maalille. Lisäksi se kääntää peliä todella nopeasti, mikäli saa siihen mahdollisuuden.
Taktiikka on tuttu monen vuoden takaa ja periaatteessa yksinkertainen, mutta SPV toteuttaa sitä parhaimmillaan todella hyvin. Tällä kertaa Heimon puolustus kuitenkin piti.
”Mihin olen tyytyväinen on se, että saimme pidettyä kurissa heidän ykköskentällisensä, joka on aiemmissa kohtaamisissa ollut tehokas meitä vastaan”, Laurikainen sanoi.
Toisessa erässä palattiin tutumpaan kulkuun. Vieraat yrittivät tilkitä puolustuksensa paremmin ja Heimo pääsi pitämään palloa. Harri Karjala pääsi silti herättelemään omiensa toiveita kiristä, kun hän hyödynsi kotijoukkueen virheen.
Kavennus ärsytti Heimon iskemään pikatahtia kolme osumaa. Ensin Lehkosuo löi lempipaikaltaan maalinedustalta Valtteri Kainulaisen ilmasyötön verkkoon.
”Aamutreeneissä on hyvä harjoitella noita”, Lehkosuo sanoi osumastaan, jollaisia on nähty tällä kaudella jo puolen kymmentä.
Sitten Kaarlo Mahlberg upotti rystylämärillä uransa ensimmäisen osuman Salibandyliigassa. Syöttöpinnan kirjautti maalivahti Mikko Kirvesniemi, jonka avaus tavoitti keskialueella nelistäneen hyökkääjän.
”Siinä oli pomppupallo ja hyvä, että osui tolppien väliin. Minulla meni alkukausi armeijassa ja olen odottanut, että pääsee kentälle”, joukkueen 1996-ikäluokkaa edustava pelaaja sanoi tyytyväisenä.
Hetkeä myöhemmin Astala sai Lehkosuon poikittaissiirron hyvin hollille ja täräytti kaukaa maalin kattoon.
”Tavoite on olla joka päivä vaarallisempi. Vetoa on hiottu aamuisin ja toistoja alkaa olla paljon”, Astala kommentoi hattutemppuaan.
Salibandyliigan virallisissa tilastoissa hänellä oli vielä ottelun jälkeen tehot 3+2, mutta toinen syöttöpiste kuuluu oikeasti Lehkosuolle. Joka tapauksessa neljän pisteen iltakin on harvinaista herkkua liigatasolla.
”Hienoa, että alamme löytää toisiamme noin hyvin”, Astala kiitteli pelikavereitaan.
Astala matkaa kolmen muun Indiansin ykköskentällisen pelaajan kanssa tiistaina Tallinnaan pelaamaan Suomen paidassa MM-karsintaa. Ei ole vielä tiedossa, esiintyykö Heimon kvartetti samassa kentällisessä myös maajoukkuepaidassa.
Vaikka otteluista on odotettavissa melko helppoja, tiedostaa Astala, että keväällä on luvassa kovia matseja, joissa tilaa ei enää saakaan.
”Pitää virittää mindsettiä, että joka kerta asennoituu täysillä. Liigamatseihin palataan uudella motivaatiolla. Alkaa päivät pidetä ja matsit koventua.”
Ainakin SPV:tä vastaan Heimolle maistui työnteko turvallisesta johtoasemasta huolimatta. Vastustajan vedot peitettiin mustelmia pelkäämättä, eikä askeliakaan säästelty.
Tästä käy esimerkkinä tilanne, jossa kapteeni Kainulainen juoksi omiin lähes koko kentän mitan estääkseen SPV:tä saamasta irtopalloa harhasyötön seurauksena.
Kolmannen erän alussa Heimo pisti kympin täyteen. Osuma oli taas puolustajan käsialaa, sillä Venäläinen upotti alanurkkaan pakkipari Harjulan vahvan esityön jälkeen. Seuraavaksi kotijoukkue tappoi jäähyn.
Kahdeksan maalin johdossa Heimon paras asenne alkoi rakoilla. SPV pääsi iskemään kaksi nopeaa kavennusosumaa. Vieraat saivat tästä intoa, mutta raivokas karvaus toi tilaa puolustuspäähän ja Iiskola pääsi laukomaan etukulmasta lukemiksi 11–4.
Heimo halusi loppuminuuteilla selvästi lisää maaleja, mutta se malttoi pelata kohtuullisen järkevästi. Pistepörssin kärkisijoista taistelevalle Kainulaiselle olisi suonut pari pistettä jo pelkästään palkinnoksi asenteesta. Onni ei kuitenkaan ollut tällä kerralla myötä maalitilanteissa.
”Oli paljon paikkoja. Ihanaa, kun niitä tulee noiden jätkien kanssa pelatessa”, Kainulainen sanoi, eikä liiemmin harmitellut henkilökohtaisen saldon jäämistä yhteen syöttöpinnaan. Sekin riitti nostamaan hänet Salibandyliigan pistepörssin jaetulle kolmannelle sijalle.
Loppulukemat sinetöi Föhr, joka pääsi laittamaan tyhjiin illan toisensa ja Heimon 12. osuman.
”Saatiin iskettyä vastustajan heikkouksiin. Otamme tästä taas hyvät asiat mukaan, sillä jos emme muista niitä, ei tämä kanna yhtä voittoa pidemmälle”, Kainulainen muistutti.
Liigassa koittaa nyt lyhyt maajoukkuetauko. Indians-pelaajien henkilökohtainen menestys vaikuttaa hieman seurajoukkueen toimintaan, sillä neljän Suomi-pelaajan poissaolo hankaloittaa harjoitusten läpivientiä.
”Tavoitteena on saada silti ehjä treeniviikko”, Laurikainen sanoi.
Heimo pelaa tauon jälkeen seuraavan kerran 9. helmikuuta, kun se kohtaa Otahallissa LaSBin.
HEIMO – SPV 12–4 (6–1, 3–1, 3–2)
02.45 Aaro Astala (Otto Lehkosuo) 1–0
07.39 Joni-Arttu Sieppi (Tuukka Kiviranta) 1–1
09.44 Joonas Föhr (Janne Jaanus) 2–1
10.23 Santeri Toropainen (Lehkosuo) 3–1
18.20 Astala (Heikki Iiskola) 4–1 yv.
19.07 Tuomas Harjula (Teemu Venäläinen) 5–1
19.28 Toropainen (Lehkosuo) 6–1
28.12 Harri Karjala 6–2
29.14 Lehkosuo (Valtteri Kainulainen) 7–2
32.33 Kaarlo Mahlberg (Mikko Kirvesniemi) 8–2
32.57 Astala (Lehkosuo) 9–2
40.43 Venäläinen (Harjula) 10–2
49.30 Henri Urmas (Tommi Hakala) 10–3
50.03 Jyrki Holopainen (Ville Kuusela) 10–4
50.40 Iiskola (Astala) 11–4
58.57 Föhr (Toropainen) 12–4 tm.
Maalikooste ja lehdistötilaisuus:
// WI Tiedotus / Erno Rautarinta