Aivan ottelun alussa Heimo ei vaikuttanut mitenkään altavastaajalta. Se sai pidettyä palloa ihan mukavasti eikä jäänyt Classicin prässiin. Puolittaisia maalipaikkojakin tuli, jos kohta niitä oli myös Mikko Kirvesniemen maalilla.

Reilun kahdeksan minuutin pelin jälkeen kotijoukkueen puolustus kuitenkin petti Classicin nopeassa syöttelyssä. Aaro Helin laukoi keskeltä avausmaalin. Tästä jatkettiin vain runsas minuutti, kun Sami Johansson pääsi hyödyntämään pallon menetyksen, 0–2.

Peli oli edelleen tasaisen näköistä. Classicin pallonhallinnat ja hyökkäykset vain olivat huomattavasti vaarallisempia. Erän loppupuolella mestarit iskivät kaksi maalia vajaassa minuutissa, ja tauolla valotaululla loistivat turhankin tylyt 0–4-lukemat.

Heti toisen erän alussa Classicin nopeat syötöt napsahtivat taas lapoihin, ja Oskari Heikkilä puttasi läheltä vieraiden viidennen. Maaliin oli vaihdettu Tuukka Vesa, joka tekikin muutaman näyttävän torjunnan saatuaan pelivuoron.

Kotijoukkue rikkoi kuparisen ajassa 23.20. Joka toista vaihtoa sentterinä raatanut Aaro Astala laukoi keskeltä kavennuksen ohi maailmanmestari Lassi Torisevan. Syötön osumaan kuittasi ykköskentällisessä Kainulaista paikannut Joonas Föhr.

Classic pääsi ylivoimalle, jonka se armotta hyödynsi. Vähän myöhemmin Indiansille tuomittiin taas kakkonen, mutta tällä kerralla Tampereen tykit saatiin hiljaiseksi. Hiljaista oli myös tilastomerkintöjen suhteen, sillä toisessa erässä tehtiin enää yksi kirjaus, joka oli Eemeli Akolan viimeistelemä Classicin seitsemäs maali.

Kolmannessa erässä Heimo oli aluksi pirteä. Oskari Möykkynen värkkäsi kavennuksen Eetu Nykäsen raastamasta irtopallosta. Sitten Föhriä rikottiin maalipaikassaan, mutta hän ei saanut veivattua seurannutta rankkaria Torisevan maaliin.

Classicin Heikkilästä tuli tovia myöhemmin illan ensimmäisen kahden osuman tekijä. Tämän jälkeen ei enää nähty ihmeellisyyksiä. Classic nakutti vielä kaksi maalia ja sai kympin täyteen. Jlkimmäisen osumista viimeisteli ylivoimalla Johansson, joka oli kaukalon pisterohmu saldlla 2+1.

Indianstaisi alkaa jo keskittyä viikonloppuun, jolloin se pelaa kaksi tärkeää vierasottelua Porissa ja Kuopiossa. Se joutui keskiviikkona turhan lujille reissua ajatellen, sillä entisten poissaolojen lisäksi Janne Jaanus joutui jättämään leikin kesken.

Päävalmentaja Mikko Laurikainen harmitteli tilannetta. Vaikka pelaajia tokenisikin pelikuntoon viikonlopuksi, jäävät tärkeät valmistavat harjoitukset luultavasti pitämättä. Karhuilta ja Welhoilta pitäisi napata silti pisteet, kun Classicia vastaan ei käteen jäänyt paljon mitään.

"Hyvää oppia saatiin. Nähtiinpä ainakin, että tuolla tasolla se absoluuttinen huippu menee. Meillä on siihen paljon matkaa vielä", Laurikainen totesi.

Hänen mukaansa joukkue pelasi pallollisena paremmin kuin viime perjantain Koovee-voitossa. Kovin paljon muuta hyvää hän ei sitten nähnytkään. Ero liigan kärkijoukkueen ja jumbon välillä on niin suuri, ettei kamppaiuita voi oikein verrata.

"Se täytyy kyllä sanoa, että nyt oli eka peli tällä kaudella, jossa meillä ei ollut mitään palaa", Laurikainen totesi.

Classic-peli olisi ollut kelpo mittari joukkueen iskukyvystä. Parhaallakin kokoonpanolla voitto olisi jättiyllätys, mutta silloin oltaisiin voitu paremmin arvioida joukkueen todellista iskukykyä eli sitä, kuinka pitkä matka mitalitasolle suurin piirtein on. 

Laurikainen ei osannut arvioida joukkueen tervyestilannetta viikonlopun reissupelejä ajatellen. Nyt pelanneet ovat vielä vaarassa sairastua, mutta sairastuvalta saatetaan toki saada verestä voimaa. Indiansilla ei oikein ole tällä kaudella reserveissä sellaisia pelaajia, joita voitaisiin kutsua tällaisissa tapauksissa hätiin.

"Kyllä me tällä ryhmällä menemme. Tulevalle kaudelle täytyy sitten pohtia leveämpää miehistöä", Laurikainen sanoi.

Kapeassa ringissä moniosaajille on kysyntää. Heimon kapteenina Classic-pelissä toimi Mikael Sievänen, joka on virkaiältään (ja fyysiseltä iältään) joukkueen kokenein pelaaja. Mikke jakoi keskiviikkona sentterivastuun Astalan kanssa eli minuutteja kertyi.

"Ei keretty oikein edes ketjuja rukkaamaan", Sievänen hymähti matsin jälkeen.

" Ensimmäisen erän jälkeen rehellisesti sanottuna tuntui, ettei meillä ole palaa", hän jatkoi.

Kapteenin tehtävien hoitaminen sujui hyvin, vaikka Sieväsellä ei olekaan paljon kokemusta kunniatehtävästä. Koko Heimon liiga-ajan kapteenina toiminut Kainulainen oli joutunut jättämään vain yhden runkosarjan matsin väliin ennen keskiviikkoa.

"Vade on hyvin terveenä ollut tosiaan. Vähän siinä joutui miettimään, että mitä pitikään tehdä", Sievänen naurahti.

Viime vuoden toiseksi viimeisenä päivänä 30 vuotta täyttänyt Sievänen oli ottelusta samoilla linjoilla kuin muut.

"Päätimme laittaa siinä mielessä all-in, ettemme pelaa kilpikonnapuolustusta. Classic vain pelasi hyvin ohi meidän karvauksesta ja pääsi aika simppelistikin maalipaikoille. Meiltä paikoille pääsemiseen vaaditaan hirveä työ", Sievänen tiivisti.

Ottelu ei ollut Heimolta pelkkää selviytymistaistelua, vaan se vaikutti jopa melko tasaiselta, ainakin näennäisesti. Classic vain oli superterävä maalipakkojen luomisessa heti, kun vastustaja vähänkin herpaantuu. Keskiviikkona näin kävi kymmenisen kertaa, eikä siihen ole varaa viikonloppuna. Olivatpa sitten pelaamassa ketkä tahansa.

"Viikonloppuna on erittäin oleelliset ottelut", Sievänenkin vahvisti ja vaikutti luottavaiselta joukkueen kykyihin nousta tuhkasta.

Joten eiköhän Satakunnasta ja Savon sydämestä ole tilauksessa suorat vinstit kapteeni Kainulaisen lanseeraamaa sanaa käyttääksemme. 

HEIMO–Classic 2–10 (0–4, 1–3, 1–3)

08.10 Aaro Helin (Konsta Tykkyläinen) 0–1
09.25 Sami Johansson (Albert Koskinen) 0–2
16.29 Mikko Leikkanen (Nico Salo) 0–3
17.23 Jussi Piha (Janne Lamminen) 0–4
20.36 Oskari Heikkilä (Joonas Pylsy) 0–5
23.20 Aaro Astala (Joonas Föhr) 1–5
25.55 Lamminen (Johansson) 1–6 yv.
37.37 Eemeli Akola (Tykkyläinen) 1–7
43.16 Oskari Möykkynen (Eetu Nykänen) 2–7
47.09 Heikkilä (Juha Kivilehto) 2–8
50.57 Matias Vaajala (Akola) 2–9
55.15 Johansson (Krister Savonen) 2–10 yv.