Heimon yhteisöpäällikköjä ja lajeja esittelevä juttusarja jatkuu nyt mielenkiintoisella ja nykyaikaisella urheilumuodolla. E-urheilulla on jatkossakin vahva rooli Heimo-yhteisön rakentamisessa lajin sisälle ja koko seuraan, ei vähiten Otahallille nousseen uuden tapahtumatilan ansiosta.

E-urheilun yhteisöpäällikkö Miika Pulkkinen on oiva henkilö rooliin. Lajiliiton toiminnanjohtajana neljä vuotta toiminut Pulkkinen tuntee skenen ja on seurannut läheltä viime vuosina tapahtunutta muutosta.

– Harrastajamäärät ovat kasvaneet isosti. Käytännössä kaikki nuoret pelaavat videopelejä. Lajin ekosysteemi on normalisoitunut samaan muottiin perinteisen urheilun kanssa, Pulkkinen sanoi.

Kun e-urheilu viitisentoista vuotta sitten alkoi saada näkyvyyttä Suomessa, julkisuus keskittyi kouralliseen maailmanluokan kilpapelaajia. Nyt harrastusmahdollisuudet ovat lisääntyneet huipun alapuolella, ja ohjattu toiminta on yhä useamman saatavilla.

Pulkkinen on työskennellyt Heimossa vajaan kuukauden. Hänellä on selvä näkemys siitä, kuinka e-urheilua voidaan kehittää edelleen.

– E-urheilu pitää saada mukaan monilajiseuroihin. Paljon oppia voidaan ottaa seuratoiminnasta.

Hän painottaa sitä, että e-urheilu on yhtenä lajina muiden joukossa, ei pelkästään nimellisesti paperilla.

– Näin harrastajille tarjotaan jo aikaisessa vaiheessa valmennusta ja ohjausta. E-urheilussa on yleensä joutunut yksinään hankkimaan avun johonkin 15–16-vuotiaaksi saakka.

Asiaa voi kuvailla pelaajapolun käsitteen avulla. Perinteisissä lajeissa jo pienet juniorit saavat seuratoiminnan kautta avukseen oppaan pelaajapolkunsa ensimmäisille askelille. Kilpapelaamisesta kiinnostuneet lapset ja nuoret ovat kärjistetysti joutuneet tarpomaan umpimetsässä.

Pulkkinen haluaa Heimossa olla raivata polkuja. Ohjattu toiminta on jo lähtökohtaisesti mielekästä, mutta sellaiseen osallistuminen kantaa pitkälle aikuisikään.

– Ensimmäiset kymmenen vuotta kilpapelaajana edetään kyynärpäätaktiikalla, ja sitten yhtäkkiä odotetaan, että olet joukkuepelaaja.

Ristiriita on ilmeinen. E-urheilu on enimmäkseen joukkuelaji, vaikka suomalaiset huippupelaajat ovatkin pärjänneet lähinnä yksin pelattavissa peleissä. Se ei ole välttämättä sattumaa. Pulkkinen käyttää kuvaavaa termiä ”valmennettavana olemisen taito”.

Tässä kaikessa monilajiseurat ja etenkin Heimon kaltaiset yhteisölliset ja ajassa elävät organisaatiot ovat avainasemassa. Pulkkisen vision toinen ydinkohta on harrastus- ja harjoitteluolosuhteiden turvaaminen.

Myös tässä Heimo on erittäin vahva toimija. Pulkkisella on vahva tausta tapahtumanjärjestäjänä, ja kehittyvä Otahalli uusine tapahtumatiloineen tarjoaa erinomaiset puitteet monenlaisille aktiviteeteille.

– Kaupunkien harrastuspaikkavalikoimaan ei yleensä kuulu e-urheilun harrastamiseen soveltuvia tiloja, joten tälläisten tilojen luominen seuravetoisesti on äärimmäisen tärkeää. Meillä Heimossa on tässä mahdollistajan rooli.

Pääkaupunkiseudulta on ylipäätään puuttunut tällaisia tiloja.

– Uuden tapahtumatilan yksi tarkoitus on toimijoiden yhteentuominen Otahallille myös Heimon omien ryhmien ulkopuolelta. Tarjoamme espoolaisille muutakin kohtaamista kuin pelaamisen ympärille rakennettua.

Henkinen ja fyysinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Otahallilla on liikuttu vuosikymmeniä ja puitteet monimuotoiseen treenamiseen tulevat omasta takaa.

– Ammattimaisesti järjestettyyn toimintaan ja tapahtumatuotantoon Otahalli tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Haluamme täyttää hallin ja tapahtumatilan heimolaisilla, Pulkkinen sanoi.

Yhteisöllä on siis hieno kotipesä. Eri lajien yhteisöpäälliköt pitävät tiiviisti yhteyttä keskenään. Pulkkista ilahduttaa se, että e-urheilu on samalla viivalla muiden kanssa.

– Yhteistyön kautta pystymme hyödyntämään nämä neliöt. E-urheilun harrastajia pystytään kannustamaan liikunnalliseen suuntaan ja tarjoamaan ohjausta oman seuran puitteissa.

Vastaavasti salibandy- tai jalkapallojoukkueelle yhteinen ajanviete tapahtumatilassa pelaten ja viihtyen auttaa ryhmäytymisessä ja yhteishengen luomisessa.

Tapahtumatila on muutenkin Pulkkiselle lempilapsi työssään Heimossa, sillä siinä yhdistyvät e-urheilu, tapahtumatuotanto ja yleinen hyvinvoinnin lisääminen.

– Heimossa on ollut jo aktiivista tapahtumatoimintaa esimerkiksi salibandyn F-liigan kotiotteluiden ja erilaisten turnausten muodossa. Tarkoitus on elävöittää Otahallin viikonloppuja monipuolisella tapahtumatarjonnalla.

Yhtenä esimerkkinä tällaisesta ovat tapahtumat pelikulttuurin ympärillä. Suunnitteilla on esimerkiksi Game jam -viikonloppu, jossa pelisuunnittelijat rakentavat lyhyessä ajassa nollista kokonaisen pelin tai peliaihion.

Myös e-urheilun finaalitapahtumat istuvat hyvin tapahtumatilaan. Pulkkinen näkee puitteet hienoiksi myös erilaisten verkkoyhteisöjen kokoontumiselle. Tällaisille kohtauspaikoille on hänen mukaansa paljon kysyntää.

Pulkkisen listaamat kolme tapahtumakonseptia ovat lopulta vain pieni osa siitä, mihin Otahalli voi tarvittaessa taipua. Käytössä on keittiöstä alkaen erilaisia tiloja ja huoneita, joiden ympärille mielekästä toimintaa voi rakentaa.

Kokonaisuuden voi nähdä eräänlaisena urheiluopistona, joihin perinteiset lajit keskittävät paljon toimintaansa.

– E-urheilussa Pajulahti on testannut tällaista, mutta niissä harvoin on optimaalisia olosuhteita pelaamiseen, Pulkkinen kertoi.

Otahalli tapahtumatiloineen, ajanvietemahdollisuuksineen ja muine harjoittelupuitteineen on sen sijaan iso mahdollisuus.

– E-urheilussa harrastamispaikka on ollut koppi, jossa on tietokoneita. Meillä on käytössämme iso valoisa tila, jossa voi tehdä muutakin kuin pelata, Miika Pulkkinen kiteytti Heimon roolin e-urheilun mahdollistajana.