Tappioitta F-liigassa edenneet espoolaisjoukkueet Westend Indians ja Esport Oilers kohtasivat perjantaina kauden ensimmäisessä derbyssä jälkimmäisen kotiluolassa Tapiolan urheiluhallissa.
Uuden lohkojärjestelmän myötä paikallispelit ovat tiuhemmassa. Heimo isännöi kauden ensimmäisessä ottelussaan Turun Palloseuraa, mutta on sittemmin kohdannut vain helsinkiläisiä vastustajia. Pääkaupunkiseudulta ei ole tarvinnut poistua.
Lähes maksimaalisesta pistesaldosta huolimatta Heimon peliesityksessä on ollut toivomisen varaa. Niinpä päävalmentaja Joel Ekroos joukkoineen oli rukannut kentällisiä isolla kädellä. Ainoastaan Leevi Aurasen sentteröimä vahva ykkönen oli entisellään.
Indians aloitti terävästi fyysisessä ja vauhdikkaassa ottelussa, joka oli kuin toisesta maailmasta verrattuna vajaan viikon takaiseen Hawks-mittelöön. Etenkin uusittu kakkonen loisti, ja Heimo pääsi karkumatkalle.
Johto piti läpi ottelun, vaikka Oilers uhitteli kirillä. Loppulukemat 6–8 kotijoukkue meikkasi taululle viimeisen minuutin kosmeettisilla osumilla, jotka eivät kuin korkeintaan jääneet vähän ärsyttämään hyvin pelannutta Heimoa.
– Ilme oli ensimmäistä kertaa tällä kaudella sellainen kuin tämä sarja vaatii, päävalmentaja Joel Ekroos tiivisti.
– Se, että jää hyvä fiilis matsista on minulle valmentajana yhtä tärkeää kuin voittaminen.
Derbystä sellainen varmasti jäi. Ekroos näki joukkueensa olleen edellä jalalla ja viidellä viittä vastaan.
– Eka erä oli todella hyvä.
Toista erää hän luonnehti vähemmän mairittelevasti, mutta kolmannessa tilanne oli taas hallussa. Maalivahti Juuso Jokisalon suoritus oli Ekroosin arvokas.
– Se vaaditaan, että voitetaan tässä hallissa.
Ekroos oli tyytyväinen myös siihen, että ykköskentällisen takanakin oli onnistumisia ja hyvää viisikkopeliä. Sanalla sanoen ketjumuutokset onnistuivat.
Riemukkaasta voitosta huolimatta Ekroosilla oli myös sanottavaa joukkueelle.
– Haluan, että myös altavastaajia vastaan on asenne kunnossa, hän viittasi alkukauden takelteluun.
Heimo aloitti tosiaan pirteällä jalalla ja suurella tunteella. Avausmaali tuli kakkoskentällisen hyvästä käännöstä. Ketjun laitureista Eero Harjula passasi ja Juuso Kekki kiskaisi suoraan syötöstä maalin kattoon.
Pari minuuttia myöhemmin Heimo pääsi ylivoimalle, joka toimi nyt hienosti. Jere Niemelä löysi maalin kulmalta Joonatan Lindholmin. Jönde käänsi sivuun ja ohitti Oilersin veräjää vartioineen Markus Laakson.
Oilers kavensi, mutta erän loppupuoli oli keltamustien. Kakkoskentällisen pyöritys oli johtaa maaliin jo hetkeä aiemmin, mutta verkkoon pallo meni vasta Jere Niemelän linkoamana ajassa 16:30. Syötön kirjauttaneen Kekin saldona komeili tässä vaiheessa 1+1 kuten Niemelälläkin.
Puolitoista minuuttia ennen erän loppua iski vielä ykkönen. Sekavasta tilanteesta syntynyt kääntö jätti tilaa hyökkääjille, ja pallo pelattiin kentän poikki Leevi Auraselle. Laatuveto ja kolmen maalin taukojohto Heimolle.
Oilers haastoi maalin syöttöpinnan saaneen Samuli Junnilan rikkeeseen vedoten, mutta siitä ei ollut kylliksi todistusaineistoa. Heimo sai ylivoiman, joka ulottui toisen erän puolelle.
Jämäsekuntien hyödyntäminen erätauon jälkeen on usein hankalaa, mutta tällä kertaa Heimo onnistui. Junnilan matala veto mielikuvitussiniviivalta painui verkkoon. Niemelä sai tähänkin osumaan tehopisteen.
Jatkossa Oilers sai otetta, mutta vieraiden puolustus oli pelillä. Viimeisenä lukkona toimi maalivahti Juuso Jokisalo. Etenkin venytys Elias Pekarin laukaukseen kelpaa mihin tahansa tähtihetkien koosteeseen.
Tolppakin ehti olla Heimon apuna ennen kuin Oilers sai kavennuksensa. Se tuli harmittavasti rikkinäisellä pelillä, mutta ehkä kuitenkin ansaitusti. Kotijoukkue sai tästä hengen päälle ja pääsi tuota pikaa vielä ylivoimalle.
Hyvän alkukauden pelannut Eero Harjula karkasi maalintekoon kesken Öljyn pyörityksen ja iski näyttävän alivoimaosuman. Kotijoukkue paikkasi lipsahduksensa ylivoimamaalilla yhdeksän sekuntia myöhemmin, mutta kolmen maalin johto antoi Heimolle hienon asetelman viimeiselle 20-minuuttiselle.
Ja kyllähän joukkue toimitti. Ensin oli keltapaitojen vuoro saada maali rikkinäisellä pelillä. Kekin epäpuhdas osuma palloon sai sen pomppimaan sivuun ja lopulta hitaasti yli maaliviivan Oilersin pelaajien kautta.
Seuraava osuma oli sitäkin komeampi. Jokisalo linkosi pitkän avauksen Junnilalle. Junnu ei lähtenyt väkisin puskemaan, vaan pudotti hienosti Tatu Havulalle. Joensuulaisella oli vapaa väylä maalille. Seurasi patenttikynä ja pallo viileästi rystyltä etukulmaan.
Loppu olikin sitten tiukkaa puolustamista. Leevi ”Au-au” Auranen ja kumppanit pitivät Jasper Auvisen ja muut Oilersin syömähampaat tylsinä. Ottelun taputtelu ei onnistunut hyvistä käännöistä huolimatta, mutta eipä Oilerskaan noussut yhden kavennusmaalin jälkeen.
Pieneksi kauneusvirheeksi muodostuivat viimeisen minuutin kavennukset. Ne eivät muuttaneet sitä faktaa, että Heimo oli ottelussa aidosti parempi.
Tärkeän avausmaalin syöttänyt ja ilmat Oilersin palkeista puhaltaneet alivoimamaalin tehnyt Eero Harjula oli suuri messingillä. Voitto maistui asennepelaajalle.
– Painotettiin suojaamista ja yksinkertaista peliä peliä. Annetaan helppoja syöttöjä ja liikutetaan palloa, hän kertasi voittoreseptiä.
– Aika paljon korostettiin myös lämpöjen merkitystä, että tullaan ryminällä askiin. Oltiin paremmin pelissä ekassa erässä.
Harjula pelasi derbyssä kakkosketjussa Samuli Huppusen ja Juuso Kekin kanssa. Komean tehotilaston +3 ja pisteet 1+1 tilastoihinsa saanut porilainen oli tyytyväinen viisikkonsa suoritukseen.
– Hyvät kaverit on siinä vierellä. On kulkenut treeneissä, hän kertoi.
Avausmaalissa Harjula oli hyvin hereillä ja katkaisi Oilersin pakki-pakki -levityksen. Kahdella yhtä vastaan -hyökkäys päättyi Kekin maaliin.
– Hänelle kun syöttää, niin kyllä se laittaa, tiesi Harjula.
Myös maali tuli hyvään paikkaan toisessa erässä, kun Oilers viritteli kiriä ylivoimalla.
– Alivoimamaali on joskus selkärangan katkaisu ottaa vastaan.
Myös ykköskentällisellä oli hyvä ilta. Laitahyökkääjä Samuli Junnila osui ylivoimalla ja syötti kaksi maalia.
Kolmannessa erässä tullut 3–8-maali oli hieno osoitus usein sniperina tunnetun Junnilan pelisilmästä.
– Näin, että vastustajan puolustajat ylipelasivat ja Juuso heitti hyvän pitkän avauksen. Jalat kramppasivat, enkä olisi itse mitenkään päässyt vedolle. Samaan aikaan Tatu voitti oman juoksukilpailunsa ja laittoi pehmeillä tassuilla sisään.
Junnilan nätti pudotus selän takaa edesauttoi maalin syntyä, mutta Havulan harhautus oli piste iin päälle. Samanlaisia on nähty kaudella ennenkin.
– Kyselinkin Tatulta, että kuinka monta maalia hän aikoo rystyllä oikein tehdä, Junnu naureskeli.
Yhtenä joukkueen johtavista pelaajista hän totesi rehellisesti, etteivät alkukaudella suoritukset ole olleet parasta A-luokkaa, vaikka voittoja onkin napsunut.
– Edellisissä peleissä latautuminen ei ole ollut sellainen kuin olemme halunneet. Tämä on kyllä otettu hyvissä ajoin esiin, mutta ei silti ihan näkynyt viimeksi, hän sanoi.
Junnila myönsi, etteivät ottelut kahdesti EräViikinkejä ja kerran Hawksia vastaan ole kenties sytyttäneet tarpeeksi. Derbyssä tätä ongelmaa ei voi olla.
– Puhuttiin, että pitää ottaa niskasta kiinni. Saatiin puheet teoiksi.
Junnila oli samoilla linjoilla valmentaja Ekroosin kanssa siitäkin, että ensimmäinen erä oli varsin hyvä.
– Kakkoserässä hetkeksi sekoiltiin, kun kaveri nosti karvia, hän miettii.
Kolmas erä klaarattiinkin sitten Junnilan sanoin ”omalla peittopelillä ja henkevyydellä”.
Henkevyys on eittämättä Heimoa hyvin kuvaava sana. Heimon henki on tärkeä tekijä siinä, että vaatimustaso on korkea, mutta tunnelma ei kiristy tarpeettomasti.
Kuinka vaatimustasoa sitten käytännössä pidetään yllä joukkueessa, jossa on parikymmentä keskenään samanarvoista jäsentä.
– Pysymällä seurayhteisön arvojen sisällä, jossa keskiössä on välittäminen, muotoili Junnila.
– Me emme ole pelkkiä pelikavereita, vaan kavereita. Kaverille pystyy sanomaan mitä vaan, eikä kukaan pahoita mieltään. Negat jäävät kentän puolelle, ja kaikki tekevät duunia yhteisen tavoitteen eteen.
Juuri nyt näyttää hyvältä tämän tavoitteen suhteen. Heimo porskuttaa tappiottomana F-liigan sarjataulukon kärjessä. Ensi viikolla putkelle haetaan jatkoa, kun Heimo isännöi ensin FBC Turkua perjantaina ja matkaa sitten sunnuntaina ensi kertaa tällä kaudella pois pääkaupunkiseudulta.
Tuolloin vastustaja löytyy menemällä sata kilometriä itäkoilliseen Lahteen saakka.
Oilers – HEIMO 6–8 (1–4, 2–2, 3–2)
05:01 Juuso Kekki (Eero Harjula) 0–1
07:49 Joonatan Lindholm (Jere Niemelä) 0–2 yv
12:53 Lauri Eloluoto (Jesperi Lindfors) 1–2
16:30 Niemelä (Kekki) 1–3
18:46 Leevi Auranen (Samuli Junnila) 1–4
20:36 Junnila (Niemelä) 1–5 yv.
35:09 Olli Jokela (Eloluoto) 2–5
38:39 E. Harjula (Samuli Huppunen) 2–6 av.
38:48 Markus Markkola (Tuomas Iiskola) 3–6 yv.
41:39 oma maali 3–7
43:15 Tatu Havula (Junnila) 3–8
54:43 Eetu Sorvali (Waltteri Vesterinen) 4–8 im.
59:25 Sorvali (Markus Salmi) 5–8 im.
59:59 Markkola (Vesterinen) 6–8 im.