To 25.04.2019

Heimon kauden päättäjäisissä tuikkivat tähtinä Roni Back, Aaro Astala ja 10-vuotias Jesse

Heimo kokoontui torstai-iltana Tiipiille paketoimaan salibandykauden 2018–19 harrasteryhmien Heimoturnauksen, tähdistöottelun ja palkitsimisten merkeissä. Iloinen ja hyvätunnelmainen tapahtuma oli houkutellut paikan päälle mukavan määrän Heimon pelaajia ja taustajoukkoja. Huipennuksena nähty tähdistöottelu ei olisi voinut olla jännittävämpi, sillä eri joukkueista koottu All Stars-kokoonpano kukisti liigamiehistön voittolaukauskilpailussa tasoitettuaan varsinaisen peliajan viimeisellä sekunnilla.

Tähdistöottelussa esiintyivät muun muassa miesten edustusjoukkueen Sveitsissä talvehtinut tehotykki Santeri Toropainen sekä todellinen nuorisoidoli, tubettaja Roni Back, joka operoi miesten 2. divisioonassa lähes piste per matsi -tahdilla kauden aikana.

Kenties komeimmasta suorituksesta vastasi kuitenkin All Starsin 10-vuotias Jesse Kallio, joka iski tyylikkään hattutempun. Läpiajostakin viimeistellyt Kallio oli tähdistöjoukkueen loppukirin pääarkkitehtejä huipentaen sen viimeisellä sekunnilla tuomittuun rankkariin. Jesse laukoi pallon vastustamattomasti maalin kattoon, ja edustusjoukkueen maalivahti Mikko Kirvesniemi haroi tyhjää.

Roni Backin joukkuekaverina pelaaminen oli nuorelle salibandyharrastajalle tietenkin mieleen. Vastapuolella tahkosi puolestaan oma suosikkipelaaja Aaro Astala, joten ei ihme, että pelimiehen kasvoilla oli tyytyväinen ilme taiston tauottua.

Tyytyväinen oli Toropainen, joka ehti kuin ehtikin pelaamaan Heimon riveissä päättyneellä kaudella.

"Tämä oli hauska tapahtuma", Sane tuumi tuoreeltaan. Tiipiillä nähtiin taas tuttu kuvio, jossa Valtteri Kainulainen tarjoilee syötön, ja Toropainen tempaisee empimättä yläkulmaan.

Vastaavaa on luvassa lisää taas ensi syksynä. Toropainen palasi tuttuun ympäristöön monta kokemusta rikkaampana ja odottaa Salibandyliigan starttia malttamattomana. Varsinkin, kun kausi Sveitsissä jäi rikkonaiseksi.

"Palasin Suomeen kuun alussa. Sveitsin reissu oli ihan ok, toki loukkaantuminen harmitti. Pääsin pelaamaan vielä pudotuspeleissä, mutta ei se ranne vielä ollut täysin kunnossa."

Liigajoukkueen pelaajat ovat tottuneet hakemaan läpyt junnujen rivistöltä aina kun iskevät Otahallissa maalin. Tällä kertaa ylävitoset keräsi kuitenkin tyylikkään rankkarin upottanut Roni Back. Seuraavana laukojana onnistunut Olli Arkkilakin naurahti, että "missäs minun onnittelijani ovat."

Kun nimmarit oli kirjoitettu ja ottelu taputeltu, siirryttiin ansioituneiden Heimolaisten palkitsemisiin. Edutusjoukkueesta kunnian sai Astala, joka aiheutti kohahduksen junnujen riveissä tyylikkäällä rankkarimaalillaan.

Isoin pysti kuului kuitenkin Keltikankaan perheelle. Koko perhe osallistuu Indiansin ottelutapahtumien järjestelyihin. Vanhemmat tekevät sen kaiken lisäksi pyyteettä talkoohengessä.

"Palkinto oli yllätys!" perheen äiti Kirsti Keltikangas naurahti.

"Eikä ollut!" tokaisi tähän puolestaan poika Juho.

"Heimolaisuudesta täällä ollaan ja tietenkin siksi, että on tärkeää auttaa junioreita harrastuksessa. Tällä kaudella jäi lokakuussa yksi kotiottelu väliin", Kirsti Keltikangas sanoi.

Talkooväen sietääkin olla ylpeä Heimon hienosta ottelutapahtumasta, jonka rakentamisessa heillä oli iso rooli. Keltikankaat tekevät kaikenlaista hommaa. Poika Juho vastaa useimmiten kellosta toimitsijana, ja isä Eero ahkeroi muun muassa katsomossa.

"Siellä se mies menee katsomoa ylös alas, kun siivoamme otteluiden jälkeen", Kirsti Keltikangas nauraa.

Juuri nämä ihmiset mahdollistavat sen, että Otahallista on tullut Heimolle oiva koti. Paikat halutaan pitää kunnossa.

"Kaikkea tehdään, että saadaan halli kuntoon ja Tapiot pääsevät harjoittelemaan", Keltikangas viittaa Otahallissa harjoittelevaan yleisurheiluseuraan.

Askareet tarjoavat hänelle mukavaa vaihtelua arkeen. Kirsti Keltikangas työskentelee Aalto-yliopistossa pedagogisena asiantuntijana. Hommaan kuuluu muun muassa ydinfyysikoiden opetustaitojen arviointia, joten hyvin erilaisesta hommasta on tosiaan kyse.

Päättyneen kauden kohokohta Vuoden Heimolaisten mielestä oli pudotuspelit, vaikka Classic niistä jatkoikin aina mestariksi asti.

"Siihen nähden, ettö Classic valitsi Heimon vastustajakseen, oli hienoa, että onnistuttiin yksi ottelu voittamaankin. Eipä siellä muutkaan pärjänneet myöhemmissä vaiheissa", Keltikangas totesi selvän faktan.

Indians tosiaan tarjosi parissa ottelussa maailman parhaalle seurajoukkueelle kovimman vastuksen kenties koko kauden aikana. Hienoja onnistumisia nähtiin myös kaikissa muissa keltamustissa joukkueissa ja nyt onkin hyvä vetää vielä hetki henkeä. Ensi kaudelle Heimo palaa salibandykaukaloihin vahvempana kuin koskaan.

VUODEN HEIMOLAISET / KAUPUNGINOSAJOUKKUEET

Arttu Särkilahti

Elmo Koivisto

Otto Penttinen

Akseli Kankaanpää

Christian Justander

Eetu Tilus

Kasper Palmroos

Aaro Nousiainen

Julius Ollanketo

Eero Tuunala

VUODEN HEIMOLAISET / BLACK -JOUKKUEET

Voitto Kiviniemi / F09 Black

Aabel Elomaa / E08 Black 

Rasmus Huovinen / E07 Black

Milo Laurent / D06 Black 

Aaro Aleksejev / D05 Black

VUODEN HEIMOLAISET / EDUSTUS- & KILPAJOUKKUEET

Eppu Turunen / C2 Edustusjoukkue

Samuli Junnila / C1 Edustusjoukkue

Teemu Kolunkulma / B Edustusjoukkue

Veikko Pere / A Edustusjoukkue

Pekka Korttilalli / C-pojat kilpajoukkue

Otso Kuusakoski / B-pojat kilpajoukkue

VUODEN HEIMOLAISET

Miehet Edustusjoukkue vuoden Heimolainen: Aaro Astala

Vuoden kilpavalmentaja: Joakim Tång (C2 -pojat edustusjoukkue) 

Vuoden harrastevalmentajat: Väinö Aaltonen & Emil Talola

Vuoden toimihenkilö: Sofia Racken (miesten edustusjoukkueen joukkueenjohtaja)

Vuoden Heimolainen: Perhe Keltikangas - Kirsti, Eero & Juho (Ansiokkaasta talkootyöstä Heimossa)

Heimo onnittelee kaikkia!