Pe 28.09.2018

Heimo kaatoi Karhut kotiavauksessa

Heimon edustusjoukkue tarjosi Tiipiin kotiavaukseen saapuneille 509 katsojalle nousujohteisen esityksen. Inkkarit kaatoivat Karhut lopulta maalein 10–5. Peräti neljä kotijoukkueen pelaajaa merkkautti kaksi maalia, mutta hattukauppaan ei ollut vielä kenelläkään asiaa hyvistä paikoista huolimatta.

Ottelun alku ei ollut Westend Indiansilta mitenkään hyvä. Oikeastaan vain vieraiden heikko viimeistely ja maalivahti Mikko Kirvesniemen torjunnat pitivät pelin maalittomana ensimmäisen kympin. Sitten kapteeni Valtteri Kainulainen pyörähti ketterästi ohi vastustajan ja hankki tälle jäähyn.

Ylivoimapeli pyöri hyvin ja tuotti tulosta. Aaro Astalan matala laukaus "viivasta" kilpistyi vielä Karhujen maalivahtiin Roope Mutkaan, mutta syöttäjän serkkupoika Otto Lehkosuo oli kärppänä paikalla sivaltamassa riparia verkkoon.

Ode oli tyytyväinen maalitilinsä aukeamiseen. Viime kaudella samalta paikalta maalin edustalta syntyi tukku osumia, ja sama meno näyttää jatkuvan. Lehkosuo teki toisessa erässä vielä toisenkin maalin ja oli onnistua myös kolmannessa.

Hattutemppu jäi kuitenkin haaveeksi. Se ei Lehkosuota liiemmin harmittanut, sillä päätöserä oli Heimolta muuten kevyesti ottelun paras jakso.

"Kaksi erää oli todella synkkää, kovasti yritettiin, että Karhut saisi pisteitä täältä. Kolmannessa vastustaja tuli lankusta kiinni, mikä sopii meille. Oli hauskaa pelata", Lehkosuo veti yhteen.

Palataan siihen hankalaan alkuun. Lehkosuon avausmaalin jälkeen ehti kulua vain 28 sekuntia, kun Astala laukoi sen kuuluisan "grogilasin" korkuisen vedon takatolpan juureen. Osuma syntyi Sami Niskasen pudotettua vaparista takaviistoon. Välivuoden liigatasolta pitänyt Heimon luottosoturi Niskanen pääsi näin ollen heti pisteille paluuottelussaan Tiipiissä.

Ensimmäisen erän lopussa Karhut onnistui viimein. Antti Vuorinen pääsi yrittämään aivan maalin edestä kahdesti, ja sinnehän se meni. Avauserän jälkeen Heimo oli maalin edellä, mutta olisi aivan hyvin voinut olla tappiolla.

"Erikoistilannemaalit pelastivat meidät alussa. Toki sekin on taito, että niistä pystytään tekemään. Etenkään vapareista ei ole tehty yleensä kovin paljon maaleja", valmentaja Mikko Laurikainen kertasi.

Peli ei lähtenyt kulkemaan toisessakaan erässä. Karhut tuli tasoihin pienen harhasyötön ja sitä seuranneen epäröinnin jälkeen. Osuman linkosi kaukaa Kalle Santanen, kun myöhästynyt peitto teki enemmänkin maskia maalivahti Kirvesniemelle. 

Näin Inkkarit olivatkin äkkiä karhun kainalossa, ja lukemat tasan. Kauan siellä ei kuitenkaan tarvinnut olla. Kolmoskentällinen hyökkäsi terävästi, ja junioreissa kovia tehoja tehnyt Olli Arkkila vei kotijoukkueen uudestaan johtoon peitosta sopivan kimmokkeen ottaneella vedolla.

Porilaiset eivät antaneet periksi. Astala sai kaksiminuuttisen, ja alivoimanelikko oli hieman jäljessä koko ajan. Vuorinen toi illan toisellaan Karhut iholle asti.

Tasalukemissa mentiin tällä kertaa vajaat neljä minuuttia. Heimon seurravan osuman iski komeasti uusi tuttavuus Oskari Möykkynen, joka oli edellisessä Koovee-ottelussa väläyttänyt osaamistaan tekemällä näyttävän maalin nousunsa päätteeksi.

Möykkysen uran toinenkin liigamaali oli hieno. Karhujen pelaaja kaatui vauhdikkaan näköisesti päädyssä, ja Indians pääsi iskemään vastaan. Puolustaja Möykkynen harhautti vastustajan vasemmalla laidalla ja ampui juoksusta terävän laukauksen etuyläkulmaan.

Vasta 20-vuotias Möykkynen siirtyi Espooseen Lappeenrannan NST:stä, jossa hän pelasi pari vuotta Divaria. Hän kokee pääseensä hyvin liigavauhtiin, vaikka tiedostaakin sen, etteivät Koovee ja Karhut välttämättä ole ne kaikkein kovimmat haasteet.

"Ihan eri tempo näissäkin peleissä on ollut kuin Divarissa. Matsi matsilta paremmin kestää sitä."

Hän oli luonnollisesti iloinen maaleistaan. 

"Olin juniorina hyökkääjä, joten sieltä se ehkä tulee. Maalintekohan siellä on tavoite kentällä", Möykkynen sanoi.

Pienellä otoksella näyttää siltä, että nuorukaisen vahvuudet sopivat hyvin Heimon pelitapaan, jossa myös pakeilla on tulosvastuuta.

"Juoksusta kun pääsee laukomaan. Se on varmasti vahvuuteni", Möykkynen vielä pohti.

Toinen maaleja tekevä Heimon puolustaja on Lehkosuo, joka iski vain hetkeä myöhemmin hyvin samantyyppisen osuman. Myös Ode rokotti terävällä kudilla vasemmalta laidalta. Karhuihin alettiin viimein saada vähän hajurakoa, mutta metsänpetoa ei ollut vielä kaadettu. Karhut tunkelivat vielä kerran lähituntumaan.

Toiselle erätauolle lähdettin näet lukemissa 5–4. Pallo hukkui omassa päässä, ja Benjamin Lepola sai oivan tekopaikan puoli-ilmaiseksi.

Onneksi sitä hajurakoa kuitenkin oli edes tuo yksi maali. Kolmannessa erässä Karhut aktivoitti karvaamistaan, mikä sopi Heimolle. Nopea vastahyökkäys tuotti ylivoimamahdollisuuden, eikä sitä jätetty käyttämättä. Tuomas Harjulan upea syöttö viistosti neliön halki tavoitti Kainulaisen, joka laukoi ykkösellä etukulmaan.

Ykköskentällinen mellasti Vaden johdolla myös tasakentällisin. Vajaat pari minuuttia edellisen osuman jälkeen Karhujen maalissa kolisi taas. Pallo ehti pyöriä maaliviivalla ennen kuin Kainulainen pelasi sen Astalalle,  jolla oli helpohko työ lakaista tyhjiin illan toisensa.

Kapteeni Kainulainen oli selvästi saanut vaihteen silmään ja pelimoodin päälle. Seuraavassa vaihdossa hän raatoi taas ja pallo tuotiin vääjäämättä Karhujen päätyyn. Kapteeni teki itse kahdeksannen osuman tietenkin Astalan tarjoilusta.

Yhdeksännen häkin tekikin sitten kakkoskentällinen.

Miikka Kareinen antoi hienosti paineen vastustajalle heti pallonmenetyksensä jälkeen. Kun Joonas Föhr tuli vielä tuplaamaan, riisti Indians pallon takaisin. Porvoolaislähtöinen Föhr löysi poikittaissyötöllä Kevin Nylundin, joka tälläsi saman tien yläkulmaan.

Hetkinen. Myös Nylund on kotoisin Porvoosta. Ikäeroa herroilla on vuosi, mutta ettei vain kyseessä olisi vanha tutkapari, joka pääsee nyt tarjoilemaan Porvoon mitalla liigakaukaloissa.

"Pienestä pitäen olemme pelanneet yhdessä. Yksi kausi meni Divariakin ennen kuin lähdin TPS:ään. Eri teitä olemme nyt sitten täällä", Föhr vahvisti arvauksen osuneen oikeaan.

Kaksikko teki jo Porvoossa kovaa jälkeä yhdessä, joten ei ole ihme, että Laurikainen istutti heidät samaan ketjuun.

"Mukava pelata Kevinin kanssa, vanhat kuviot alkavat pikkuhiljaa löytyä. Mikke [Mikael Sievänen] tasapainottaa ketjua hyvin, ja pelaamme varmaan koko kauden tällä koostumuksella", Föhr totesi.

"Tänään muut kentälliset tekivät enemmän tehoja, mutta meille tuli onnistumisia Kooveeta vastaan. Se on toisaalta tosi hyvä, että jotkut aina osuvat."

Niinpä. Perjantain kotiavauksessa osui siis tehokaksikko Kainulainen ja Astala. Molemmille illan saldo oli 2+2.

"Pelasimme kolmannessa erässä kentällisenä fiksummin, ja meillä oli rohkeutta mennä, kun paikka tuli. Pallo tosiaan liikkui tänään kivasti hyökkäyspäässä", Kainulainen jutteli.

Vastustajan nostaessa tappioasemassa karvaustaan pääsee Heimo usein mukavuusalueelleen. Näin kävi nytkin.

"Meillä on sen verran taitoa alakerrassa", Vade totesi ja jatkoi kehumalla myös hyökkääjäkavereitaan.

"Siinä on hyvä pelata, koska sekä Jannella [Janne Jaanus] että Aarolla on hyvä pelisilmä", ennen ottelua 200 liigapisteen saavuttamisesta kukitettu Kainulainen kiitteli.

Kainulaisella, Astalalla ja Lehkosuolla oli kaikilla hyvä mahdollisuus huipentaa ilta hattutemppuun, kun Niskanen hankki Karhuille vielä yhden jäähyn. Vastustaja kokeili tällä kerralla passiivisempaa alivoimanelikkoa, mikä toimikin riittävän hyvin. Mutkakin torjui hyvin, etenkin venytys Kainulaisen laukauksen tielle oli hieno suoritus.

Ylivoiman hukkaamisesta huolimatta Heimo sai kympin täyteen. Kaksinumeroiset luvut loihti valotaululle Arkkila, joka ohjasi tolpalta toisen osumansa. Luontainen maalintekijä iski näin ensimmäisen tuplansa Salibandyliigassa, mikä lupaa hyvää.

Hienot suoritukset eivät jääneet tähän. Vieraiden lihaskimppu Juho Miilunpalo ilmaveivasi aivan lopussa todella hienosti rankkarimaalin.

"Pelasimme kaksi erää sukkasillaan. Kolmannessa ruvettiin pelaamaan ja oli sellaista, mitä pitääkin olla. Mahtui siihenkin toki oksakohtia", Laurikainen perkasi.

Koovee ja Karhut olivat hänen mukaansa samantyyppisiä vastustajia. Tärkeää on pitää vastahyökkäyspaikat minimissa.

"Kooveeta vastaan pelattiin kaksi erää hyvin ja yksi huonosti. Tässä oli yksi hyvä erä", Laurikainen laski.

Seuraavaksi Heimo kohtaa vieraskentällä Classicin. Sitä peliä ei varmasti voiteta pelksätään eliminoimalla vastahyökkäykset.

"Siinä joudutaan puolustamaankin. Mutta joskushan se Classicikin häviää", Kuula uskoi.  

HEIMO–Karhut 10–5 (2–1, 3–3,  5–1)

10.23 Otto Lehkosuo (Aaro Astala) 1–0 yv.
10.51 Astala (Sami Niskanen) 2–0
16.13 Antti Vuorinen (Ville Salonen) 2–1
24.01 Kalle Santanen 2–2
24.19 Olli Arkkila (Miko Summanen) 3–2
31.23 Vuorinen (Tomi Jerkku) 3–3 yv.
35.18 Oskari Möykkynen (Aku Aarnio) 4–3
35.43 Otto Lehkosuo (Valtteri Kainulainen) 5–3
37.19 Benjamin Lepola (Aapo Tamminen) 5–4
42.44 Kainulainen (Tuomas Harjula) 6–4 yv.
44.34 Astala (Kainulainen) 7–4
48.15 Kainulainen (Astala) 8–4
53.46 Kevin Nylund (Joonas Föhr) 9–4
56.45 Arkkila (Aarnio) 10–4
59.50 Juho Miilunpalo 10–5 rl.

Westend Indians / Tiedotus