Vierasjoukkue nappasi pari vuotta sitten pronssit Heimon nenän edestä ja viimeksi pudotti espoolaiset Suomen cupista joulukuussa. Kaiken lisäksi KrP taistelee tiukasti samoista sijoista Salibandyliigan runkosarjassa.

Niinpä 637 katsojan edessä tullut 2–4-tappio oli iso pettymys. Nokialaiset pelasivat Otahallissa hyvän vierasottelun ja hankaloittavat Heimon asemaa tiukassa taistelussa pudotuspelien kotiedusta.

Heimon kone ei käynyt kaikilla sylinterillä pitkähkön tauon jälkeen. KrP oli sen sijaan saanut aiemmin viikolla kotihallissaan selkäsaunan Oilersilta, joten mielessä oli varmasti ryhtiliike. Siltä se vaikuttikin ensimmäisessä erässä.

Vieraat pitivät alussa enemmän palloa ja tilaakin löytyi, kun Indians vaikutti aavistuksen jähmeältä. Pari takaiskumaalia toimi kotijoukkueen herätyskellona, ja yksin läpi päässyt Teppo Salo ujutti kavennuksen.

Jatkossa etenkin ykköskentällinen haki maalia vahvasti, mutta viimeinen terävyys puuttui. Tilanne tilanteelta tasoitus oli lähempänä, mutta syntymättä se jäi. Lähimmäksi pääsi tolppaa kilauttanut Tuomas Harjula.

Tietty epävarmuus näkyi Heimon pelissä myös toisessa erässä. Pahiten se kostautui tilanteessa, jossa Nokian Jere Mattila sai nousta oman maalin edestä kunniakujaa vetosektoriin ja viimeistelemään. 

Samantyyppinen virhe pelinluvussa tuli myös vieraiden neljännessä maalissa, jonka laukoi Henri Johansson.

Ote pysyi silti koko ajan hienoisesti Indiansilla, mutta jotenkin hallinta ei vain realisoitunut kunnon paikkoina ja edelleen maaleina. KrP:n vastahyökkäykset olivat puolestaan hyvin vaarallisia.

Sanalla sanoen Heimo kaipasi ketsuppipullolle ravistajaa. Sellaista ei löytynyt edes ylivoimalla, jossa paras rakentelu tukahtui pieniin epätarkkuuksiin ja pomputteluihin. 

Kolmannen erän alkupuolella pallo suostui vihdoin Miro Tuomalan vartioimaan maaliin. Tyylikkään osuman linkosi kantilta takayläkulmaan Santeri Toropainen.

Heimon hyvä jakso jatkui vielä hetken, mutta KrP otti aikalisän hyvään paikkaan ja sai kontrollin. Indiansin kuri jäi ikään kuin piippuun ja ketsuppi pysyi purkissa.

– Emme oikein saaneet ykkössektorin paikkoja. Meillä oli monta hyvää vaihtoa, mutta vastustaja peitti hyvin vetoja, kavennusmaalin tehnyt Toropainen sanoi.

– KrP on juoksuvoimainen joukkue, sieltä tultiin hyvin jalalla ohi.

Myös päävalmentaja Petri Timonen oli myrtynyt. Hän sanoi joukkueen harjoitelleen jo viikon verran eli tuntuman puute olisi ainoastaan tekosyy.

– Ekassa ja tokassa erässä emme tulleet paikalle. Se menee valmennuksen piikkiin, jos joukkue ei ole valmis pelaamaan, Timonen totesi itsekriittisesti.

Kaksi tehtyä maalia kotiottelussa on auttamattoman vähän. 

– Se ei riitä, eikä miellytä. Toki KrP on hyvä joukkue, eikä heitä vastaan ole helppo päästä tonteille. Saimme luotua silti maalipaikkoja, mutta välillä on niin, ettei vain mene.

Timonen harmitteli myös sitä, ettei kotiyleisölle pystytty tarjoamaan maaleja ja voittoja. Joulukuusta lähtien Indians on kerännyt sarjapisteensä vieraspeleistä.

– Täytyy pyytää Tiipiin kotiyleisöltä anteeksi. On noloa, ettemme ole pystyneet kartuttamaan pistetiliä täällä.

Perjantai-illan positiivisiin asioihin kuului 16-vuotiaan Samuli Junnilan saama vastuu kakkoskentässä Eetu Nykäsen tuuraajana. Nuorukainen pelasi isot minuutit ja oli kaukalossa myös loppuhetkillä, kun Indians haki kavennusta kuudella kenttäpelaajalla. 

– Poika pelasi hyvin ja ansaitsi vastuunsa, Timonen vahvisti.

Junnila itse oli luonnollisesti harmissaan tappiosta, vaikka pelaaminen Salibandyliigassa maistui.

– Pelasin toisen kerran täydet minuutit. Kärkikentällisissä pelatessa huomaa kyllä hyvin, että tempo on todella kova. Iso ero junioripeleihin, hän vertasi.

Mieleen jäi pari hyvää maalipaikka, jousta ei tällä kertaa tullut haettua lopputulosta. Junnila pääsi muun muassa ampumaan laidasta, mutta pallo pysähtyi viime hetkessä Tuomaalan kainaloon. Toisessa tilanteessa Junnila petasi joukkueen konkarille Mikael Sieväselle hyvän paikan, mutta silläkään kertaa toimitsijat saivat olla rauhassa pöytäkirjan kanssa.

– Vastustaja pääsi ottamaan kontrollin, kun emme päässeet kääntämään peliä riittävästi. Se taas johtui osin siitä, että jouduimme kykkimään omassa päässä liian pitkään ja väsyimme, Junnila analysoi.

Kovin pitkään tappiota ei kannata pohtia, sillä Heimo lähtee sunnuntaiaamuna 24 tunnin pelireissulle Ouluun. Junnilalle bussimatkailu on käynyt tutuksi junioreissa.

– Onhan tuollainen yhden päivän reissu Ouluun aika raastava, hän hymähti.

Kapteeni Valtteri Kainulainen totesi, että joukkue ottaa kaiken irti pitkästä matkasta. Yhdessä vietetyn ajan voi käyttää myös hyödyksi joukkuehengen rakentamisessa.

– Hienoa viettää aikaa poikien kanssa. Hyvä, että pääsemme pian pelaamaan tämän päivän jälkeen. Oulun reissu tulee ihan siistiin aikaan, tuolla on 20 kundia, joita kyrsii, Vade totesi.

Hän peräänkuulutti kuuluisaa tiikerinsilmää seuraaviin otteluihin, sillä kaikki on vielä auki sijoilla 2–8 runkosarjassa. 

– Meillä oli A-luokan paikkoja, mutta tietty valppaus puuttui kriittisillä hetkillä.

Viikon päästä sitä valppautta on varmasti luvassa. Kainulainen ja koko Indians-ryhmä on tunnettu kyvystään nostaa tasoa silkalla tahdonvoimalla. Ennusmerkit ovat sellaiset, että viikon päästä Tiipiissä vastaan tuleva ÅIF saa kokea, kuinka Heimo palaa voittokantaan myös kotikaukalossa.

HEIMO–Nokian KrP 2–4 (1–2, 0–2, 1–0)

06.04 Morics Krumins (Mikko Laakso) 0–1
07.30 Simo Paulaharju (Vili Liponen) 0–2
08.54 Teppo Salo 1–2
24.04 Jere Mattila (Krumins) 1–3
27.43 Henri Johansson (Joona Rantala) 1–4
42.41 Santeri Toropainen (Ossi Koskinen) 2–4

Maalikooste: YouTube

Kuvakooste: Salibandy.fi / Juhani Järvenpää