Huhtikuussa 2012
Indiansin päävalmentajana aloitti Mikko Laurikainen ja joukkueen
toisena lajivalmentajana toimi Christian Andersson. Indiansin kevät
oli päättynyt liigakarsintoihin, jossa NST säilytti liigapaikkansa
otteluvoitoin 3-1. Uuden joukkueen rakentaminen aloitettiin
huhtikuussa.
-Ensimmäisenä
kartoitettiin seuran vanhat pelaajat. Yli 50 pelaajaa ilmaisi
kiinnostuksensa pelata joukkueessa. Kaikki toivotettiin
tervetulleiksi ja annettiin mahdollisuus näyttöihin. Joukkue
rakennettiin luonnollisen karsinnan avulla, kertoo Mikko Laurikainen.
Tulevaisuuden joukkue
Indiansin väreissä
Divaria pelasi menneellä kaudella 25 eri pelaajaa, joista vain yksi
pelasi ensimmäistä kauttaan Heimossa. Näistä pelaajista 15 on
syntynyt 1990-luvulla. Lisäksi joukkueen harjoitusringissä vieraili
lukuisia A- ja B-junioreita. Nuoren joukkueen rakentaminen oli
tietoinen valinta.
-Ei lähdetty
rakentamaan pelkästään liiganousua vaan tulevaisuuden joukkuetta.
Alkuun mentiin niin kovaa, että tiedettiin, että ne ketkä jäävät
jäljelle, ovat varmasti motivoituneita. Valintakriteerinä etsittiin
pelitapaan sopivia pelaajia, taustoittaa Laurikainen.
Joukkue asetti
kauden tavoitteeksi kehittää omaa peliä. Jokaiseen otteluun
lähdettiin pelaamaan kauden paras peli.
-Tultiin siihen
tulokseen joukkueen kanssa, että jos toteutetaan omaa peliä, ei
yksikään joukkue ole mahdoton voittaa. Yhtään peliä ei taidettu
kauden aikana lähteä voittamaan vain voittamisen takia. Koko ajan
taustalla oli jatkumo oman pelin kehittämiseen.
Kauden kovimmat
haasteet Indiansilla oli omatoimisessa harjoittelussa kesästä
lähtien sekä yhteisissä harjoituksissa kilpailukaudella
ottelutaukojen aikaan. Omasta harjoittelusta vastaaminen ei vielä
ollut nuoren joukkueen vahvuus.
-Ottelutauot ja
vapaat viikonloput näkyivät meillä viikon harjoituksissa. Nämä
viikot pitäisi pystyä kehittämään peliä, mutta jos kärsitään
näin paljon poissaoloista, ei peliä pystytä viemään eteenpäin.
Muuten pystyttiin treenaamaan ja treenattiinkin hyvin, mutta
ottelutaukojen poissaoloihin pitää kiinnittää lisää huomiota.
Aktiivisuus lähtee pelaajista itsestä, näkee Laurikainen.
Nousu sarjan piikkipaikalle 27.1.
Kauden
mieleenpainuvin peli oli Laurikaisen mukaan tammikuun lopussa
Uudessakaarlepyyssä pelattu Blue Fox-peli. Lähestulkoon
painiotteluksi muodostunut sarjan kärkikamppailu päättyi Indiansin
4-3-vierasvoittoon. Tämän jälkeen Indians ei luovuttanut
piikkipaikkaa kenellekään.
Liiganousu
varmistui runkosarjan toiseksi viimeisessä ottelussa SalBaa-vastaan.
-Toiseksi
mieleenpainuvin peli oli SalBa-matsin jälkimmäinen 30 minutttia.
Antaa uskoa tulevaisuuteen, että pystyttiin pienen paineen alla
esittämään niin hyvää peliä, kehuu Laurikainen.
Miesten Divari on
14 joukkueen valtakunnallinen sarja. Indians ehti pelata toiseksi
korkeimmalla sarjatasolla kymmenen kautta ennen nousua
Salibandyliigaan. Kaudella 2012-2013 Divari oli jälleen tasainen
sarja, jossa oikeastaan vain kolme viimeistä, suoraa putoajaa
erottui joukosta jo alkuvaiheessa.
-Divarissa on aika
oikea määrä joukkueita, vaikka kolme viimeistä tällä kaudella
erottuivatkin nopeasti. Tasonmittaus kakkosesta Divariin pitäisi
ehdottomasti saada, antaa Laurikainen palautteen sarjajärjestäjälle.
-Kauden loppuminen
tuplaviikonloppuun oli myös todella huono veto, Laurikainen jatkaa.
Ei yhtään tappioputkea
Varsinaisia
käännekohtia Laurikainen ei keksi Indiansin kaudesta ja kausi meni
melkolailla suunnitelmien mukaan. Indians nappasi 21 voittoa, pelasi
kerran tasan ja hävisi vain neljästi. Joukkue iski eniten maaleja
ja päästi vähiten koko sarjassa.
-Se hyvä puoli
oli, että ei tullut yhtään tappioputkea. Ei hävitty kahta ottelua
peräkkäin, vaan suhtauduttiin vakavuudella jokaiseen tappioon ja
otettiin opiksi.
-Pääsääntöisesti
tehtiin oikeasti töitä. Oli motivoituneita ja halukkaita pelaajia
oppimaan. Katsottiin paljon videoita yhdessä ja pelaajat tekivät
myös itsenäisesti videotehtäviä. Ilman videoita ei oltaisi
noustu, se on aivan varma.
Onko jotain, mitä
tekisit toisella tavalla kauden aikana?
-Poistaisin
omatoimiset harjoitukset kokonaan.
Loppuun vielä
kauden positiivisin yllätys.
-Vaikka oli nuori
joukkue, ei hävitty kahta peliä putkeen. Aina pystyttiin korjaamaan
kurssi huonon pelin jälkeen.
-Meillä oli
paljon nuoria, jotka pelasivat ensimmäistä kauttaan divaria tai
miesten sarjaa ylipäätään. Pelaajat pystyivät suhteellisen
kokonaisvaltaiseen suorittamiseen koko kauden, mikä oli hienoa
seurattavaa, antaa Laurikainen kunnian pelaajille.
Westend Indians
kiittää kaikkia kaudesta 2012-2013!
