Kauden viimeinen runkosarjaottelu ei ollut Heimolta mitään ilotulitusta, mutta tarvittava tehtiin rutiinilla. Ongelmaksi muotoutuivat keskialueella hukatut pallot, joista Steelers pääsi iskemään vastaan. Maalivahti Mikko Kirvesniemi pelasi hyvin, eivätkä ilman maailmanmestari Ville Lastikkaa pelanneet vieraat päässeet rokottamaan.
Steelers sai kuitenkin nopean avausmaalin tällaisesta menetyksestä Markus Siprosen onnistuttua takatolpalta. Indians ei tästä häkeltynyt, vaan haki kärsivällisesti sopivaa vastausta. Sellainen annettiin tasan 350 pelisekuntia myöhemmin.
Olli Arkkilan syöttö kolahti lapaan, ja Oskari Möykkynen pääsi lyhyen kiertonsa jälkeen sijoittamaan tasoituksen. Erän loppu menikin sitten menikin melko tarkan pelaamisen merkeissä. Heimo piti palloa hieman enemmän, mutta ei päässyt huippupaikoille. Toisaalta se piti myös vieraat poissa pahanteosta paria poikkeusta lukuun ottamatta.
Toisessa erässä ottelu virtasi sellaisia uomia, joita etukäteen ennakoitiin. Heimo piti palloa, ja Steelers puolusti tiiviinä nippuna iskien vastaan, jos paikka tuli.
Maalinteon kannalta seuraava tarpeeksi hyvä paikka tuli kotijoukkueelle ja Aaro Astalalle, joka tinttasi Kevin Nylundin poikittaissyötöstä voimalla maalin kattoon. AA#2 sai pallon oikealle laidalle hiukan yllättäen, kun Valtteri Kainulainen ei tavoittanut Nylundin syöttöä, vaan se meni sumpun läpi laidalta toiselle.
Vähän myöhemmin maalivahti Mikko Kirvesniemi teki tyhjäksi Steelersin oivan tasoitusmahdollisuuden selvittämällä Nico Jonaesonin rankkarin. Läheltä se piti, sillä Jonaeson osui tolppaan.
Heimo-vahti on selvittänyt tällaiset erikoistilanteet päättyneellä runkosarjakaudella varsin hyvällä prosentilla. Edellisessä ottelussa reilu viikko sitten Vantaan Energia Areenalla EräViikinkien Lauri Kapanen veivasi rankkarin ylärimaan.
"Tolpat ovat kavereita", Kirvesniemi naurahti.
Pelkästään hyvää tuuria näissä tilanteissa ei kannata kiitellä. Kirvesniemi pelaa rankkareissa kärsivällisesti ja antaa vastustajan tehdä ensimmäisen ratkaisun. Kun maalivahti on hyvin mukana, laukaus epäonnistuu juuri sen verran kuin tarvitaan. Näin kävi myös joulukuun derbyssä, jossa Kirvesniemi otti selvän yliotteen Oilersin taitavista hyökkääjistä ja varmisti tärkeäksi osottautuneen pinnan voittolaukauskisassa.
"Nyt ei pelata muusta kuin voitosta", Kirvesniemi summasi alkavan pudotuspeliurakan.
Steelerskin pelasi vielä voitosta, vaikka rankkari menikin pieleen. Vieraat tasoittivat toisen erän lopussa, kun kaukolaukaus osui ylärimaan, kimposi siitä korkealle ilmaan vain pudotakseen Heimon maaliin. Osuma merkittiin Elmeri Saukkoselle.
Indians pääsi tämän jälkeen vielä ylivoimalle, joka ulottui erätauon molemmille puolille. Se jäi tuloksettomaksi, joten ratkaisu piti hakea tasakentällisin. Kotijoukkue haki johtomaalia melko rauhallisesti. Mitään valtavaa ryöpytystä tai tempon nostoa ei nähty.
Kärsivällisyys palkittiin viimein. Ajassa 53.24 Joonas Föhr pelasi maalin kulmalta oivaltavasti takaviistoon, ja Möykkynen sivalsi illan toisellaan Heimon edelle.
Voittomaali oli Möykkyselle kauden 14:s. Se on komea määrä onnistumisia nuorukaiselle, joka pelasi ensimmäiset pelinsä Salibandyliigassa.
Möykkynen siirtyi joulun alla puolustajasta hyökkääjäksi. Myös alakerrasta syntyi muutama osuma, mutta kakkoskentällisen laidalla lappeenrantalainen pääsi toden teolla hyödyntämään terävää laukaustaan.
"Jälkimmäisessä maalissa pääsin hyvään paikkaan, josta oli helppo laittaa sisään. Runkosarja on parempi päättää voittoon, niin on parempi meininki ja itseluottamus siitä, että pystytään tiukka peli kääntämään", Möykkynen kertasi.
Nuori pelaaja voi tietysti kehittyä kovaa vauhtia laadukkaassa harjoitteluympäristössä, mutta Möykkysen kohdalla on merkille pantavaa se, että hän teki Heimossa enemmän Salibandylliigan pisteitä (14+4=18) kuin kahdella kaudella Divarissa NST:n paidassa yhteensä. Yllättikö mikään korkeimmalla sarjatasolla?
"Ehkä se oli jopa pieni yllätys, että pärjäsi paremmin kuin mitä odotti. Pudotuspeleihin voi lähteä nyt vapautuneesti ylittämään odotukset, ei ole mitään paineita", hän sanoi selvästi isoja matseja jo odottaen.
Möykkysenkin mainitsemat tiukat pelit sujuivat vuoden 2019 puolella paremmin kuin syksyllä. Kauden 2018–19 perisynti heimolaisittain olivat silti kolmannessa erässä johtoasemassa hukatut pisteet. Tällä kertaa pojot kuitenkin tarttuivat. Asian varmisti kapteeni Kainulainen, joka roikotti loppulukemat tyhjiin.
"Tässäkin ottelussa sössittiin vähän ja lahjoitettiin maalipaikkoja. Olisimme myös voineet laittaa itse paikoista sisään paremmin", Kainulainen ruoti kehityskohteita, jotka pudotuspeleissä pitää saada kuntoon.
Voitto-otteluun mahtuu aina onnistumisiakin.
"Peittopeli ja joukkueen eteen uhrautuminen paranivat erä erältä. Päästimme vain kaksi maalia, mikä kertoo, että on palloa syöty. Tiedettiin, että tämä oli pakkovoitto, ja olimme tarpeeksi kypsiä ottamaan se", kapteeni vielä totesi.
Kainulainen oli tyytyväinen siihen, että joukkueen vire on selvästi nousuijohteinen. Pudotuspeleissä ei varsinkaan ole enää mitään väliä sillä, onko marraskuussa hävitty vai voitettu otteluita.
"Ollaan aika hyvässä formissa nyt. Tässä viimeisessä pelissä oli vähän viitteitä playoff-säbästä, mutta uusi maailmahan se on."
Steelersin kukistuminen ja OLS:n samanaikainen voitto Nokian KrP:stä tiesivät sitä, että Heimo nousi runkosarjassa seitsemänneksi. Tällä voi olla iso merkitys siihen, tuleeko puolivälierissä vastaan Classic vai joku muu joukkue. Asia ratkeaa valintatilaisuudessa maanantaina, mutta Kainulainen ei liiemmin vaivaa sillä päätään.
"Helvetin kova jengi tulee joka tapauksessa vastaan."
Pudotuspelejä odottaa myös Astala, joka pelasi lauantaina uransa sadannen Salibandyliigan runkosarjaottelun. Maalin myötä hän päätti kaudensa komeaan pistesaldoon 24 ottelussa 21+31=52. Mitenkähän seuraava satanen sujuu?
"Tämä satku oli sellaista sillisalaattia, oli kaikenlaista hämminkiä sen aikana. Toivotaan, että tulisi vähän tasaisempaa ja pääsisi kahvaamaan terveenä", Astala mietti.
Hän ei toistaiseksi päässyt pelaamaan vielä yhtään täyttä kautta. Viime kaudella harmittamaan jäi se, että pudotuspeleissä päällä oli loukki. Nyt paikat ovat kunnossa ja asiat muutenkin tasapainossa, joten pelejä on lähivuosina odotettavissa paljon seka liigassa että maajoukkueessa.
"Siihen on pyrkimys, kun katsoo vaikka jotain Mikkeä [Mikael Sievänen], niin jotain siellä tehdään oikein. Kaikkiin asioihin ei voi vaikuttaa, mutta sellaiset mihin voi, pitää hoitaa kunnolla", Astala tiesi.
Pudotuspeleissä hän odottaa joukkueen petraavan entisestään.
"Meillä on vahva visio siitä, että mennään all the way!"
Petraamisesta vastaa pelaajien lisäksi tietenkin myös valmennus. Mikko Laurikainen ei ollut erityisen vakuuttunut Steelers-ottelusta, mutta tulos ratkaisee ja seitsemäs sija varmistui, kun tieto Oulun ottelun lopputuloksesta kantautui Otahallille.
"Se oli sija, mikä oli realistisesti odotettavissa. Ei tuo mitään parasta peliä ollut, jostain syystä meille on tervanjuontia pelata Steelersiä vastaan", päävalmentaja sanoi.
"Vain kaksi päästettyä maalia riittää usein voittoon salibandyn maailmassa."
Heimon peli näytti kolmannessa erässäkin melko rauhalliselta eli voittomaalia ei haettu esimerkiksi tempoa nostamalla. Laurikainen selittää tätä sillä, että kun vastustaja antaa tilaa ja aikaa, tapaa peli yleensä pysähtyä. Tällä kertaa kärsivällisyys palkittiin voittomaalin muodossa.
"Viime aikoina on pystytty kääntämään näitä pelejä., eikä niin paljon olla hölmöilty johtoasemassa. Ainakin kahdeksan peliä hävittiin tällä kaudella niin, että kolmannessa erässä olimme edellä tai ainakin tasoissa", Laurikainen laski hymähtäen.
Lyhyellä matematiikalla tämä tarkoittaa sitä, että yli 20 sarjapistettä on mennyt sivu suun. Moinen lisäys tekisi aika hyvää runkosarjan lopullisessa sarjataulukossa, mutta on tietysti tässä vaiheessa aivan turhaa haihattelua. Tärkeämpää on keskittyä tulevaan, tuleepa sieltä sitten vastaan kuka vaan puolivälieriin.
"Alkuviikko treenataan. Sen verran tässä on oppinut, että turha miettiä vielä rytmitystä, sillä pudotuspelien otteluohjelmaan vaikuttavat niin monet asiat", Laurikainen totesi.
Jatkokuviot alkavat selvitä maanantaina, kun runkosarjassa menestyneet Classic etunenässä alkavat valita puolierävastustajiaan sijoille 5–8 sijottuneista. Jos valinnat menevät suoraviivaisesti ja "urheilullisesti", kohtaa Heimo ensin SPV:n.
Olipa vastustaja mikä hyvänsä, Tiipiissä pelataan 2. puolivälieräottelu sunnuntaina 10. maaliskuuta kello 17.
HEIMO–Steelers 4–2 (1–1, 1–1, 2–0)
01.03 Markus Sipronen (Nico Jonaeson) 0–1
06.53 Oskari Möykkynen (Olli Arkkila) 1–1
27.48 Aaro Astala (Kevin Nylund) 2–1
36.09 Elmeri Saukkonen (Niko Einiö) 2–2
53.24 Möykkynen (Joonas Föhr) 3–2
58.52 Valtteri Kainulainen 4–2 tm.
