Ottelun alku lupasi hyvää. Aaro Astala osui jo ensimmäisellä minuutilla ylärimaan ja erän puolivälissä Heikki Iiskola peippaili komeasti tekopaikkaan. Pallo jäi kuitenkin maalivahti Santtu Strandbergin alle.
Ensimmäisen erän lopussa purikin sitten jos ei oma koira niin ainakin lainassa ollut sellainen. Viime kaudella Heimossa pelannut Miska Mäkinen päätti vastahyökkäyksen takatolpalta ja vei kasvattajaseuransa taukojohtoon.
Toisessa erässä ja ajassa 28.41 se viimein tapahtui: Heimo sai pallon maaliin asti. Joonas Föhr laukoi keskeltä tasoituksen Strandbergin torjunnan kautta. Kauan haettua osumaa seurasi kuitenkin pieni ulospuhallus ja muuta EräViikingit ei tarvinnut.
Jani Kukkola leikkasi terävästi keskelle ja laukoi EräViikingit uudelleen johtoon vain 40 sekuntia Föhrin maalin jälkeen. Tästä ehti kulua vain 35 sekuntia, kun pallo oli taas Indiansin maalissa. Tällä kertaa Perttu Järvinen pääsi avopaikkaan Mika Moilasen nätistä tarjoilusta.
Kotjoukkueen vyörytys taukosi viideksi minuutiksi, mutta Heimo ei saanut vielä kasattua peliään. Miko Kailiala rankaisi armotta päästyään irtopalloon vetosektorissa ja hetkeä myöhemmin Kukkolan ovela lirutus vaparista rullasi muurin läpi alakulmaan.
Äkkiä Heimo oli neljän maalin takamatkalla. Se ei kuitenkaan antanut periksi. Vielä ennen erätaukoa kapteeni Valtteri Kainulainen pääsi tekopaikkaan Santeri Toropaisen syötönkatkon jälkeen ja takayläkulmassa pölähti: 2–5.
Kolmannessa erässä myrskysikin sitten Inkkarit. Siirretyn rangaistuksen aikana palloa siirrrettiin maltillisesti, kunnes Kainulainen napautti terävällä kudilla vieraat kahden maalin päähän.
Vade täydensi hattutemppunsa 51 sekuntia myöhemmin. Heikki Iiskola sai pallon lahjaksi maalin edessä. Hän ei saanut kierrettyä Strandbergiä, joka läppäsi kädellään pallon pois. Se rullasi kuitenkin suoraan Kainulaiselle, jolla oli melko helppo työ sijoittaa peliväline puolityhjään verkkoon.
Näin Heimo oli tullut pikavauhtia maalin päähän, ja aikaa oli vielä kosolti. Kauden alusta asti pisteputkessa seilannut Iiskola sai lisäintoa syöttöpisteestään ja nappasi hienon tsemppijuoksun päätteeksi pallon isoveljeltään Tuomakselta. Pieni yksityiskohta, mutta varmasti makea sellainen veljesten välisessä kamppailussa.
Muutenkin Heimolla oli vilkku päällä. Maalipaikoissa haettiin ehkä turhaankin vielä yhtä vapaata miestä, mutta toisaalta taktiikka tuotti tulosta. Tasoitusmaalin laukoi Mikael Sievänen Föhrin fiksusta yhden kosketuksen pudotuksesta.
Vauhtiin päässyt Heimo halusi ehdottomasti mennä saman tien ohi, mutta kentän parhaana ansaitusti palkittu Kukkola oli eri mieltä. Hän peitti sinnikkäästi Astalan kierron ja pääsi irtopallosta puolittaiseen läpiajoon. Tarkka laukaus yllätti Mikko Kirvesniemen ja Indiansin upea kiri oli muisto vain.
Aikaa oli vielä yli neljä minuuttia, mutta EräViikingit puolusti hyvin, eivätkä pallot enää pomppineet suotuisasti.
Päävalmentaja Mikko Laurikainen oli luonnollisesti harmistunut lopputuloksesta, koska kyse on tulosurheilusta. Niinpä hieno kirikään ei suuremmin lämmittänyt mieltä tuoreeltaan pelin jälkeen.
”Eka erä oli ok, toisessa teimme jälleen huonoja valintoja ja kolmas oli hyvä. Kunhan vain pystyttäisiin pelaamaan sen vikan 20 minuutin tasolla koko 60 minuuttia”, Laurikainen tuumi.
Joukkueen suorituksessa oli sen verran paljon hyvää, ettei suurennuslasia tarvita. Sarjapisteitä sen sijaan tarvitaan, kipeästikin, mutta Laurikainen vakuuttaa kolmannen erän suoritustason riittävän niiden haalimiseen. Perjantain kotiottelu SalBaa vastaan olisi hyvä paikka räjäyttää menemään kunnolla.
Onnistumisia ja maaleja kaipaa myös Iiskola. Pisteputki jatkui vähän tuurillakin, mutta maaleja ei ole vähään aikaan tullut. Miten hanat saadaan auki?
”Pitää jatkaa vain yrittämistä”, teräväliikkeinen hyökkääjä tiesi.
Tappio kirveli Iiskolaakin, mutta otteluruuhkassa ei auta jäädä surkuttelemaan mennyttä peliä. Sitä paitsi kolmannen erän esityksestä on helppo poimia mukaan ne asiat, joissa oltiin hyviä. Ainakin periaatteessa.
Kapteeni Kainulainen oli samoilla linjoilla.
”Oli ilo nähdä tuollaista peliä kolmannessa erässä. Saimme hyökkäyspeliinkin juonikkuutta. Tokassa erässä retkahdettiin, mutta selkäranka ei katkennut missään vaiheessa. Se on hyvän joukkueen merkki.”
Tappiomatsin jälkeen on vähän kyseenalaista kysyä henkilökohtaisista pisteistä, mutta Kainulaisen tapauksessa sallittakoon poikkeus. Hattutempun täydentänyt maali oli Vaden 99:s Salibandyliigassa. Seuraavaksi on luvassa siis juhlaosuma.
”Kiva juttu, mutta tilastoja voidaan katsella aikaisintaan sitten kesällä”, kuittasi olennaiseen keskittyvä kapteeni aivan kuten kuuluukin.
Perjantaina Otahallissa myrskyävän intiaanilauman faneille virstanpylvään saavuttaminen olisi varmasti mieleen. Kannattaa siis tulla katsomaan ja antaa Heimon edustusjoukkueen kasvoille iso käsi.
HEIMO – SalBA perjantaina 1. joulukuuta kello 18.30 Otahallissa
EräViikingit–HEIMO 6–5 (1–0, 4–2, 1–3)
17.37 Miska Mäkinen (Roni Laasonen) 1–0
28.41 Joonas Föhr (Aaro Astala) 1–1
29.21 Jani Kukkola (Tuomas Iiskola) 2–1
29.56 Perttu Järvinen (Mika Moilanen) 3–1
35.02 Miko Kailiala (Kukkola) 4–1
35.51 Kukkola (Marko Juselius) 5–1
36.24 Valtteri Kainulainen (Santeri Toropainen) 5–2
47.59 Kainulainen (Astala) 5–3 im sr
48.50 Kainulainen (Heikki Iiskola) 5–4
52.50 Mikael Sievänen (Föhr) 5–5
55.23 Kukkola 6–5
