Kotijoukkueen 4–4-tasoitus tuli Tapiolan urheiluhallissa vaivaiset 14 sekuntia ennen loppua, ja jatkoajalla Oilersin Justus Kainulainen laukoi voittolukemiksi 5–4.<\/p>\n
Heimo<\/span> sai matsiin hyvän startin samaan tapaan kuin lauantaina Otahallissa pelatussa toisessa puolivälierässä. Tällä kertaa Aaro Astala<\/span> iski avauserässä kaksi osumaa. Sentteri alkaa lämmetä siihen huippuvireeseen, jossa hänet on totuttu näkemään ennen loukkaantumista.<\/p>\n Oilers tuli pikatahtia tasoihin toisessa erässä. Sitten peli kävi rikkonaiseksi, ja alkoi tulla jäähyjä. Lauantaina Heimon kompastuskivi oli alivoimapeli, mutta nyt se selvitti tyylikkäästi ja maalivahti Juuso Jokisalon<\/span> loisto-otteilla molemmat kaksiminuuttiset.<\/p>\n Tosin näiden alivoimien välissä Heimon oma ylivoimamahdollisuuskin meni sivu suun, kun vastustaja luki hyvin syöttövalinnat ja katkoi pyörityksen.<\/p>\n Jäähyjen jälkeen Indians meni kuitenkin uudelleen edelle Samuli Junnilan<\/span> onnistuttua puolihuomaamattomasta vastahyökkäyksestä. Oivan poikittaissyötön maalin tarjoili Samuli Alaluusua<\/span>.<\/p>\n Tällä kertaa maalin johto piti peliajasta yli vartin. Kolmannessa erässä ajassa 47.34 Santeri Lindfors puikkasi Heimon maalille ja tasoitti. Heimo sai takaiskun jälkeen vielä niskasta kiinni, mutta Oilers ei saanut. Niinpä Sami Niskanen <\/span>pommitti keskeltä johtomaalin ajassa 57.15.<\/p>\n Oilers lähti totta kai hakemaan tasoitusta kuudella viittä vastaan. Heimo taisteli upeasti ja antaumuksella. Sitten Tuomas Iiskolan syöttö puhkoi viisikon, ja Markus Markkola pääsi tälläämään pelin tasoihin ajassa 59.46.<\/p>\n Jatkoajalla Heimolla oli omat huipputonttinsa, mutta Joonas Kaltiainen Oilersin maalilla venyi pallon tielle. Hän oli jo varsinaisella peliajalla pitänyt omansa pelissä mukana nollaamalla Niskasen osuman jälkeen maalilla vapaana olleen Niko Laitin <\/span>yrityksen.<\/p>\n Toki Oilersillakin oli paikkansa jatkoajalla jo ennen ratkaisua, mutta 18-vuotias Heimon ykkösvahdin paikan lunastanut Jokisalo ennätti suojineen tielle. Voittomaalissa Justus Kainulainen kääntyi pienessä tilassa ja livautti kuululla rannevedollaan pallon ylänurkkaan.<\/p>\n Heimo on nyt selkä seinää vasten. Tuleen ei kuitenkaan auta jäädä makaamaan, vaan alkaa ottamaan voittoja yksi kerrallaan. Tämän tiesi myös päävalmentaja Petri Timonen<\/span>.<\/p>\n – Ainut asia, mihin pystymme vaikuttamaan, on tulevaisuus, hän totesi.<\/p>\n Ensimmäisen ottelun jälkeen hän takasi, että Indians tulee parantamaan peli peliltä. Näin on myös käynyt, vaikka toki vastustajakin on parantanut samalla kuin sika juoksuaan.<\/p>\n – Mielestäni me olemme olleet koko ajan hyviä, ainoastaan ensimmäisen pelin ensimmäinen erä oli katastrofi, Timonen sanoi.<\/p>\n – Pitää vain olla vielä parempia.<\/p>\n Selkä seinää vasten pelatessa ei ole juuri enää hävittävää. Joukkue tietää, etteivät voitot ole kaukana. Seuraavaan peliin yritetään palautua mahdollisimman hyvin sekä henkisesti että fyysisesti.<\/p>\n – Keskiviikkona freesinä uuteen taistoon, Timonen linjasi.<\/p>\n Tärkeintä on muistaa, että sarja ratkeaa vasta neljään voittoon. Tätä havaintoa kuvaamaan on keksitty monen monta metaforaa, fraasia ja sanontaa. Yksi niistä on alkujaan oopperasta, jossa päätösnumerossa kuullaan usein aaria naisäänellä.<\/p>\n Ja jos jokin on varmaa niin se, ettei Otahallin katsomossa ole keskiviikkona sopraanoa esiintymässä.<\/p>\n – It ain't over 'til the fat lady sings, tiivisti Timonen loppukaneetiksi.<\/p>\n Ottelukuvat: Flickr \/ Westend Indians (Joni Winsten)<\/a>
\nOttelukuvat: Flickr \/ Salibandyliitto (Jarmo Koskela)<\/a>
\nHuippuhetket: Ruutu<\/a><\/p>\n