”Tuollaisia ne pelit keväällä ovat. Tämä oli tähänastisista peleistämme lähimpänä pudotuspeliottelua”, päävalmentaja Mikko Laurikainen sanoi.
Heimo lähti peliin uusituilla kentällisillä. Maajoukkuenelikko Valtteri Kainulainen, Aaro Astala, Otto Lehkosuo ja Heikki Iiskola pelasi läpi talven yhdessä, mutta nyt tehtiin etukäteen suunniteltu muutos.
Kainulaisen rinnalla ykkösketjussa pelasivat sentteri Mikael Sievänen ja Joonas Föhr. Iiskola ja Astala siirtyivät kakkoskentälliseen Janne Jaanuksen laidoille.
”Muutos antoi vähän erilaisen sykäyksen pelaajille. Harjoituksissakin on tuotu viime aikoina uusia asioita, mikä näkyi alussa siinä, että oli ehkä vähän liikaa ajateltavaa”, Laurikainen ruoti ratkaisua.
Valmennusjohdolla on hyvät perusteet päätökselle, vaikka entinen ykköskentällinen tekikin parhaimmillaan kovaa jälkeä.
”Pudotuspeleissä ei voi olla yhden kentän varassa”, Laurikainen huomautti.
Yhtenä tarkoituksena on valjastaa Astalan hyökkäyspään taidot paremmin esiin. Se onnistuu valmentajien näkemyksen mukaan paremmin laidalta, vaikkei Astalan sentteripelaamisessa olekaan moittimista.
Voiton takana oli kuitenkin ennen kaikkea sovituissa teemoissa pysyminen. Heimo pelasi järkevästi pallon kanssa ja puolusti isolla sydämellä.
Avauserä oli vauhdikas. Heti ensimmäisestä aloituksesta pallo oli ponnahtaa LASBille tekopaikkaan, mutta Heimon puolustus sai siivottua tilanteen.
Kolmen ja puolen minuutin pelin jälkeen Heimo sai mahdollisuutensa, kun vieraiden Tupla-pelaaja Rasmus Kainulainen pelasi kädellä ja joutui jäähylle.
Uusittu ykköskentällinen pyöritti koko kaksiminuuttisen, mutta tehottomasti. Ainoastaan Mikael Sievänen sai kunnollisen tekopaikan Joonas Föhrin oivaltavasta tarjoilusta. LASBin maalivahti Kaapo Kettunen oli kuitenkin tilanteessa etevämpi.
LASB oli tullut Espooseen hienolla asenteella. Joukkue teki hartiavoimin töitä, eikä Heimo päässyt juoksemaan ohi karvauksesta kuten vaikkapa SPV-ottelussa.
Indiansilla oli vähän onneakin, sillä yksi vieraiden maalipaikka kosahti maalille rynnineen hyökkääjän liukastumiseen ratkaisevalla hetkellä.
Erän lopussa Heimolla oli pari hyvää tilaisuutta. Teemu Venäläinen, Iiskola ja Astala saivat kukin vuorollaan todeta Kettusen taidot. Näin avauserä jäi maalittomaksi, mikä on varsin harvinasta Heimon kotiotteluissa.
Toisessa erässä Heimo tahtoi maalin. Kettunen joutui huhkimaan toden teolla ja teki sen ammattitaidolla. Viimein ajassa 9.13 Otto Lehkosuon rannelaukaus kaukaa painui vastustamattomasti LASBin maaliin.
”Olisiko siellä ollut Jone [Joonas Föhr] hyvin maskissa. Veto ei ollut mitenkään erityisen laadukas, mutta hyvä että upposi”, Lehkosuo kertasi.
Molempien joukkueiden mieltymys vauhdikkaaseen salibandyyn näkyi läpi ottelun. Tempo säilyi hyvänä, ja välillä mentiin niin kovaa, että katsojat eivät tahtoneet pysyä perässä.
Heimon pelasi Laurikaisen teesien mukaisesti hyvän aikaa. Pallosta pidettiin huolta riiston jälkeen, eikä sitä luovutettu vastustajalle hakemalla esimerkiksi liian rohkeita syöttöjä.
Ihan koko ajan näin ei kuitenkaan ollut. LASB tasoitti saatuaan harhasyötön seurauksena pitkän painostusjakson Heimon päähän. Osumasta vastasi terävällä kääntölaukauksella keskelle kiemurrellut Rasmus Kainulainen.
Indians hukkasi hetkeksi omimman pelinsä, mutta löysi sen uudestaan kiitos kolmoskentällisen tsemppivaihdon. Etenkin Eetu Nykänen mylläsi joka puolella kenttää ja ansaitsi raatamisellaan Heimolle ylivoimapelin.
”Kolmonen pelasi hyvän ottelun. Kahdella kentällisellä ei jaksa tuollaista tempoa”, Laurikainen kiitteli.
Nykänen, Samuli Granlund ja Miko Summanen tarjosivat tosiaan hyvää hengähdysaikaa kahdelle kärkiketjulle. Työhaalareissa viihtyvät pelaajat ovat arvossa arvaamattomassa keväällä.
”Ensimmäisessä ja toisessa erässä hoidettiin oma roolimme. Hyvää härdelliä saatiin aikaiseksi”, Nykänen summasi.
Härdelli edesauttoi Heimon uudelleen johtoon. Ylivoimapelissä asialle pääsi tällä kertaa kakkoskentällinen. Siinä missä ykkönen käytti kaksi minuuttia, tarvitsi kakkonen vain kaksi sekuntia.
Se pääsi tosin aloittamaan lähivaparilla, josta pallo pelattiin parilla nopealla siirrolla Heikki Iiskolalle. Maajoukkueessa viime viikolla debytoinut nuorukainen nasautti oitis takakulmaan.
Päätöserään lähdettiin näin Heimon maalin johdossa. LASB sai heti tilaisuuden tasoittaa, kun Föhr huitaisi Kettusta käsille.
Syksyn ottelussa LASB ja Kainulaisen veljekset tekivät tylyä jälkeä ylivoimalla, mutta nyt Heimo sai pidettyä vieraat kurissa. Jäähyn tappamisen jälkeen Indians-kapteeni Valtteri Kainulainen teki koripallotermiä mukaillen kahden maalin suorituksen.
Hän pyristeli laidalta puolittaiseen läpiajoon välittämättä kiinnipitäneestä vastustajasta. Maalin edessä Kainulainen kaadettiin ja seurasi rankkari. Vade pisti sen varmasti sisään patenttiharhatuksellaan.
Edeltävässä tilanteessa oli ollut kaksi jäähyn arvoista rikettä, joten LASB joutui vielä alivoimalle. Kakkoskentällinen onnistui taas hyödyntämään edun, kun Tuomas Harjula rannasi lukemiksi 4–1. Näin erikoistilanteet olivat vieneet Heimon kolmen maalin johtoon, joka lopulta piti.
Ottelun lopun Heimo toteutti toista Laurikaisen etukäteen naulaamista teeseistä. Se nimittäin puolusti isolla sydämellä ja tappoi toisenkin jäähyn.
Vaikka tunnetaso olikin kohdallaan, antoi Laurikainen sapiskaa 4–1-johdossa pelaamisesta.
”Iso miinus siitä. Meni taas höntyilyksi.”
LASB pääsi kaventamaan kerran ilman maalivahtia, mutta ei päässyt sen lähemmäksi. Vieraiden kirin pysäytti ennen kaikkea kuin riivattuna torjunut maalivahti Mikko Kirvesniemi.
Hän pokkasi palkinnot ja kaikkien asianosaisten kehut.
”Vauhdikas matsi. Olen iloinen lopun meiningistä, vaikka se menikin vähän räiskimiseksi, joka ei yleensä kuulu meidän pelitapaamme”, Kirvesniemi sanoi.
Hän otti roolia lopussa paitsi torjunnoillaan niin myös palauttamalla pallon useamman kerran LASBin kenttäpuoliskolle vahvalla heittokädellään.
”Pitkä heitto on oikeastaan ainoa tapa purkaa, kun vastustaja paineistaa tuolla tavalla”, 22 kertaa torjunut veskari totesi.
Otahallin lehtereillä väijyi mukavat 512 katsojaa. He pääsivät hurraamaan Heimon neljättä perättäistä voittoa, joka nosti espoolaiset jo tasapisteisiin sarjataulukon nelosen EräViikinkien kanssa.
”Hyvätasoinen sählypeli, jossa oli siisti pelata”, kapteeni Kainulainen luonnehti koitosta.
Hän oli oikeassa. Ottelu oli sangen viihdyttävä ja mukaansatempaava myös katsomosta seurattuna. Edes suhteellisen pieni maalimäärä ei haitannut. Sitä paitsi maalivahtien suoritukset ovat osa salibandyn lumoa.
”Pitää kiittää Kirvesniemeä, joka meidän kömmähdysten jälkeen oli viimeisenä lukkona.”, Kainulainenkin kehaisi joukkuekaveriaan.
Heimo pääsee nyt harjoittelemaan uusilla kentäälisillä viikoksi. Ensi viikon sunnuntaina odottaa täyden vuorokauden mittainen reissu Ouluun, jossa kohdataan paikallinen OLS.
HEIMO – LASB 4–2 (0–0, 2–1, 2–1)
29.13 Otto Lehkosuo (Mikael Sievänen) 1–0
36.47 Rasmus Kainulainen (Matti Korhonen) 1–1
39.19 Heikki Iiskola (Aaro Astala) 2–1 yv.
45.32 Valtteri Kainulainen 3–1 rl.
46.57 Tuomas Harjula (Iiskola) 4–1 yv.
55.42 Elmo Lavonen (Joni Puolakka) 4–2 im.
