Westend Indiansin salibandykausi 2026–27 on vanhentunut kolmen ottelun ja intensiivisen kesäharjoittelujakson verran. Ensimmäiset signaalit joukkueen iskukyvystä on saatu, vaikka kaikki ymmärtävätkin tavoitteen ja kehityskaaren lakipisteen olevan ensi keväässä.

Heimon oma kasvatti, laitahyökkääjä Samuli Junnila, arvioi alkukautta koko joukkueen osalta zoomaten sitten omaan viisikkoonsa ja edelleen henkilökohtaiseen suoritukseensa ensi minuuteilla.

Lopuksi Junnun huomio tarkentuu perjantaina odottavaan TPS-otteluun, jossa espoolaiset haluavat ilman muuta palata voittokantaan kotona Tiipiillä.

– Joukkueelta on ollut ihan kelpo startti kauteen. Tällä hetkellä porukka on hyvin ehjänä, mikä mahdollistaa laadukkaan tekemisen illasta toiseen. ErVi-pelissä näkyi jo paljon sitä, miltä halutaan joukkueena näyttää, mutta kahdessa muussa on jäänyt pikkuriikkisesti piippuun, Junnila tuumi.

– Seuraava askel on saada solidi tekeminen vielä paremmin esiin pelipäivinä. SPV-peli oli aika tuhnu, ja lopulta pelasimme itse itsemme pussiin, olisi pitänyt pystyä parempaan.

Hän näkee joukkueen tilanteen kaiken kaikkiaan hyvänä, vaikka SPV tosiaan jätti Heimolle vain jämäpinnan viime viikonloppuna.

– Hyviä elementtejä on ilmassa. Ei siinä muuta kuin että hyökkääjät voisivat auttaa vähän pakkeja tuossa maalinteossa.

Viime kaudella karvan alle puolitoista pistettä ottelua kohden nakuttellut Junnila sai kesällä uuden ketjukaverin Sveitsistä Suomeen palanneen Rasmus Kainulaisen muodossa.

Junnun monivuotinen sentteri Leevi Auranen ei pelaa liigassa tällä kaudella, ja myös pakkiparia on hieman rukattu kapteeni Otto Lehkosuon siirryttyä Tuomas Harjulan viereen.

– On paljon samaa, mutta kyllähän se [muutos] näkyy. Rappe [Kainulainen] ja Ode [Lehkosuo] ovat tuoneet mukavasti karheutta, taitoa ja vähän ennalta-arvaamattomuutta, Junnila sanoi.

– Tatu [Havula] on päässyt takaisin sentterin tontille jakelemaan rystyleivoksia, niin kyllä tuossa aika hyvät roolitukset on.

Salibandyssä viisikon yhteispeli on usein kuin viini – se paranee ajan myötä. Heimon kakkosen voi odottaa kehittyvän varsin laadukkaaksi sellaiseksi, ei jäävän miksikään kyykkyviiniksi. Kyykkimisen hoitakoon vastustaja.

Tarkasta vedostaan tunnettu Junnila viihtyy vasemmalla, josta Heimo on vuosien varrella tehnyt satoja maaleja Valtteri Kainulaisen ja kumppanien johdolla.

– Nyt ainoana rightin pelaajana oma rooli on vieläkin selvempi. Treeneissä peli on rullannut aika ajoin näppärästi: hienoja ja rumia maaleja tulee. Niin paljonkin, ettei kaikkia edes ole hyväksytty, Junnu väläytteli viisikon potentiaalia.

Hän palasi vielä teemaan yhteisten kokemusten kehittävästä vaikutuksesta.

– Mitä enemmän pelaamme yhdessä, sitä paremmin homma varmasti lähtee. Pallolla pelaamista pitää vielä parantaa, niin pystymme luomaan paikkoja jatkuvasti eri tilanteista.

Junnila johtaa Heimon sisäistä pistepörssiä pisteillä 4+3=7, kun matseja on siis takana kolme. Omia suorituksiaan arvioidessaan Junnila on silti kriittinen, kuten kehittymään pyrkivän huippu-urheilijan kuuluukin.

– Ihan ok alku on ollut, mutta seuraava vaihde on kyllä vielä olemassa. SPV-peli oli minulta selvä ohipeli, sen pelaisin mielelläni uudestaan ja ohjaisin pleikkarin tattia vähän eri tavalla, hän harmitteli, toki eteenpäin katsoen.

Kun rooli on selvillä ja muulta joukkueelta sekä valmennuksen taholta saa luottoa, ovat hyvän kauden rakennusaineet kasassa. Junnila tiedostaa kaiken tämän ja aikoo vastata huutoon.

– Pitää olla vielä rohkeampi ja röyhkeämpi toteuttamaan sitä. Haluan olla johtava pelaaja, ja teen kyllä arjessa kaiken sen eteen. Nautin siitä, että joka päivä voi tehdä jotain asialle.

Tämä sanottuna, myös kärsivällisyys on ehdottomasti hyve huippupelaajalle. Kulmakertoimen vaihtelu on luonnollista, ja joskus on hyvä vilkaista myös peruutuspeiliin kokonaisuuden hahmottamiseksi.

– Kehitys ei ole mitään jatkuvaa noususuhdannetta. Välillä pitää katsoa kameran rullaa neljän vuoden takaa ja todeta, että joo, on tässä ehkä tultu eteenpäin. Siitä saa aina perspektiiviä omaan tekemiseen.

Tuon neljä vuotta sitten alkaneen F-liigakauden päätteeksi mestaruutta juhli lopulta juuri TPS. Polttopisteeseen otettuna turkulaisten nykyinen joukkue ei ole aivan yhtä kovatasoinen. Silti Junnila varoittaa tuudittautumasta liikaan itsevarmuuteen.

– TPS on aina ollut ja on edelleen todella yhtenäinen ja kurinalainen joukkue, jolla on vahva johtava kenttä ja taitoa etenkin hallita pelejä pallolla. Turussa on myös aina ollut kassari mies paikallaan, hän luetteli.

Voiton avaimeksi hän näkee sen, että Heimon fokus on aktiivisuudessa.

– Pitää ottaa peli itse kontrolliin sekä pallolla että ilman palloa ihan alusta asti. Laitetaan pyörät pyörimään, asioita tapahtumaan ja hiki virtaamaan. Turha jäädä odottelemaan.

HEIMO ‐ TPS perjantaina 9. lokakuuta kello 18:30 Otahallin Tiipiillä. Kaikki mukaan! Liput ennakkoon Tiketistä!