Palataan kuitenkin ensin derbyn tunnelmiin. Vaikka Oilers oli kentällä niukasti parempi, ei Heimolla ole syytä kuin tyytyväisyyteen seurana ja organisaationa. Niin komeat 25-vuotisjuhlat se järjesti itselleen.
Katsomossa oli peräti 2692 salibandyn ystävää Espoosta ja muualta. Vuoden 2017 palloilutapahtumista pääkaupunkiseudulla yleisömäärä oli kärkipäässä, varsinkin jos tarkastelusta rajataan pois HIFK:n ja HJK:n ottelut. Espoossa enemmän väkeä houkutteli vain Hongan karsintamatsi Veikkausliigaan noususta.
Oman katsojaennätyksensä kolminkertaistanut Heimo vetäytyy nyt hyvin ansaitulle joulutauolle. Sarjataulukossa tilanne näyttää siltä, että Indians on kiinni viimeisessä pudotuspelipaikassa. Tavoitteena on nousta paljon korkeammalle.
Ensimmäiset viitteet kevään vireestä saadaan 5. tammikuuta, kun edustusjoukkue palaa kaukaloon ja Otahalliin. Vastassa on tuolloin Koovee.
Ennen todistusten jakoa toivotettakoon kaikille: Oikein hyvää joulua ja vielä parempaa uutta vuotta!
(Huom: Sanalliset arviot ovat allekirjoittaneen subjektiivisia näkemyksiä ja niissä tukeudutaan pitkälle tilastoihin.)
Heimon edustusjoukkueen pelaajien joulutodistukset:
#2 Aaro Astala (14 ottelua: 7+11, +15, 2 rm)
Maajoukkueeseen asti noussut sentteri jatkaa kehittymistään lajin huipulle. Pisteitä tulee tasaisesti ja potentiaalia on vielä kovempaankin saldoon. Kehityskohteena muun joukkueen tapaan pallovastuu ja varmuus. Syyskaudella vastustaja pääsi pari kertaa rokottamaan pallonmenetysten jälkeen.
#3 Aku Aarnio (15 ottelua: 1+0, -10, 2 rm)
Ollut mukana kaikissa ottelutapahtumissa ja pelannut yleensä kolmoskentällisen takalinjoilla. Miinukset tulivat pääasiassa alkukaudesta, kun joukkue vielä haki optimaalisia kentällisiä. Joutui derbyssä epäreilusti jäähylle puolustettuaan omaa maalivahtia työntämällä vastustajan pois tilanteesta.
#8 Santeri Toropainen (15 ottelua: 10+5, +6, 4 rm)
Kokenut Toropainen on yksi alkukauden onnistujista. Hyökkäävä puolustaja on pommittanut pisteitä jo lähes saman verran parilla edellisellä kaudella koko vuonna. Laukoo hanakasti ja hoitaa tehtävänsä myös omassa päässä. Keväällä vältettävä laukomasta tilanteissa, joissa vastustaja ehtii hyvin peitolle.
#13 Janne Jaanus (15 ottelua: 6+2, -2, 2 rm)
Tulokas haki paikkaansa alkukaudesta, mutta on nyttemmin päässyt hyvään paikkaan kakkoskentällisen laitaan. Jaksaa tikata vikkelillä jaloillaan ja viimeistelee joskus hieman onnekkaankin näköisesti lähietäisyydeltä. Ei kavahda fyysistä peliä, mikä on hyvä asia maalin edessä painiessa. Keväällä voisi vielä lisätä juonikkuutta hyökkäystilanteissa, sillä saa nopeudellaan varmasti tilaisuuksia.
#15 Tuomas Harjula (15 ottelua: 1+5, +4, 2 rm)
Puolustaja väläyttelee kovaa potentiaaliaan aika ajoin. Alkukauteen mahtuu muutamia todella hyvä otteluita. Pisteitä voisi pienellä tuurilla olla enemmänkin ja puolustajalle tärkeä tehotilasto on mukavasti plussalla. Monien nuorten pelaajien tapaa kaipaa tasaisuutta suorituksiinsa.
#16 Miko Summanen (15 ottelua: 6+6, -7, 4 rm)
Heimon kauden avausmaalin tehnyt Summanen on noussut vakaaksi liigapelaajaksi. Aloitti terävästi, hiipui sitten hieman ja on nyt löytänyt paikkansa kolmosketjusta. Teki tärkeän osuman tyhjiin tappioputken katkaiseessa SalBa-ottelussa. Ominaisuuksiltaan melko tasainen suorittaja, joka on riittävän hyvä kaikessa. Voisi silti kehittää jonkin erikoisosaamisen noustakseen pelaajana seuraavalle tasolle.
#17 Kaarlo Mahlberg (6 ottelua: 0+0, +4, 0 rm)
Peliaika on jäänyt kovin vähiin. Keräsi siihen nähden komeat plussat tehotilastoon alkukaudesta. Pääsi yrittämään TPS-matsissa maalintekoa rankkarikisassa, mutta ei onnistunut. Keväällä tärkeää olla valmiina, kun tulee komennus pelaamaan.
#18 Tuomas Liukolampi (14 ottelua: 0+0, -5, 0 rm)
Ollut mukana ottelutapahtumissa, mutta pääasiassa vaihtopenkillä. Puolustaja pääsi pelaamaan alkukaudesta, kun joukuueesa oli loukkaantumisia. Valmennus haki vielä tuolloin parhaita kentällisiä, ja Liukolammen tehotilasto kärsi hieman näistä kokeiluista. On tärkeä reservipelaaja, jos kevätkaudella tulee loukkaantumisia.
#20 Mikael Sievänen (11 ottelua: 6+6, -4, 0 rm)
Oli loukkaantuneena sivussa kauden neljä ensimmäistä ottelua, mutta palasi ryminällä. Heti ensimmäisessä matsissa Happeeta vastaan kirjautti tehot 2+2. Tuosta alkoi viiden ottelun pisteputki. Päävalmentaja Laurikaisen luottopelaaja sentterinä. Hiipui muun joukkueen mukana tappioputkessa ja on keväällä varmasti yksi niistä pelaajista, jotka nostavat tasoaan panosten kasvaessa.
#33 Valtteri Kainulainen (15 ottelua: 15+12, +6, 11 rm)
Kapteeni on kaikki kaikessa Heimolle. On jäänyt pisteittä vain kerran ja iskenyt lisäksi useita tärkeitä osumia voitto-otteluissa. Pelasi syksyllä ensimmäiset maaottelunsa ja osui Suomi-paidassakin. Esiintynyt viime aikoina edustusjoukkueen kasvoina mediassa 25-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen, mikä on ehkä hieman haitannut keskittymistä pelaamiseen. Kevään suuri haaste on joukkueen siivittäminen seuraavalle tasolle niin omilla pelisuorituksilla kuin nuorempien pelaajien mentorina toimimisella.
#42 Olli Arkkila (8 ottelua: 0+0, -3, 4 rm)
A-juniorien tähtipelaaja on tälläkin kaudella käynyt haistelemassa Salibandyliigan tunnelmia. Toistaiseksi tärkeämpi savotta on nuorten pitämisessä korkeimmalla sarjatasolla, mutta tulevaisuudessa Arkkila on varmasti iso roolissa myös aikuisten edustusjoukkueessa.
#57 Teemu Karesniemi (9 ottelua: 0+0, -1, 0 rm)
Ei ole vielä päässyt käytännössä irti Salibandyliigan otteluissa. Muiden reservipelaajien tapaan oltava valmiina, jos kutsu käy pelaamaan.
#58 Tuukka Vesa (2 pelattua ottelua, 6 pm, 67,57%)
On istunut penkillä Mikko Kirvesniemen kantaessa torjuntavastuun. Pelannut vain kahdessa vierasottelussa. Nuori torjuja, jonka aika koittaa vielä.
#65 Lauri Westerholm (14 ottelua: 0+2, -9, 4 rm)
Melko pienessä roolissa puolustuksessa. Tehotilaston miinussaldoa selittävät alkukauden kokeilut ja se, ettei Westerholm ole juuri pelannut tulosketjujen takana. On kevätkaudella ensimmäisten joukossa tuuraamassa, mikäli eniten pelaavalle pakkinelikolle tulee loukkaantumisia.
#74 Lauri Näränen (15 ottelua: 0+0, -5, 0 rm)
Hyökkääjä on ollut pöytäkirjassa kaikissa Salibandyliigan otteluissa, mutta pelannut vähän. Kuuluu muutaman muun kanssa siihen kaartiin, joiden puoleen käännytään loukkaantumisten sattuessa.
#76 Mikko Kirvesniemi (14 pelattua ottelua, 5,21 pm, 76,60%)
Joutunut tai päässyt huhkimaan maalilla yhtä vaille kaikissa syyskauden otteluissa.Joukkoon mahtuu loistavia onnistumisia kuten kotivoitot TPS:stä ja SalBasta sekä ennen kaikkea vierasvoitto Nokialta. Vastapainoksi maaliin on livahtanut muutama ”helppo”, mitä tietenkin tapahtuu jokaiselle paljon pelaavalle veskarille. Tilastojen valossa kausi on ollut tähän asti keskinkertainen, joten pieni parannus kevääksi tekisi hyvää.
#77 Teemu Venäläinen (14 ottelua: 1+3, +4, 2 rm)
Aloitti kauden hienosti ja keräsi kaikki tehopisteensä kauden kahdessa ensimmäisessä ottelussa. Senkin jälkeen hyökkäyspäässä on ollut tontteja, mutta pisteet ovat kiertäneet. On kuitenkin plussalla tehotilastossa, mikä kertoo oman pään vastuun kantamisesta. Heimon pelissä myös puolustajilla on iso rooli hyökkäyspelaamisessa. Kevään kehityskohteeksi sopiikin vastustajan maalille nousujen ajoittaminen ja niiden hyödyntäminen.
#80 Eetu Nykänen (15 ottelua: 2+1, -15, 6 rm)
Osui heti ensimmäisessä ottelussa, mutta sen jälkeen on ollut ajoittain hankalaa. Tehotilaston synkät lukemat liioittelevat silti. Fyysinen hyökkääjä on nyt löytänyt hyvän roolin kolmosketjussa ja vitja väläytteli jo derbyssä. Keväällä tärkeää on oman pään pitäminen puhtaana, energiset karvausvaihdot ja muutama makea maali tärkeisiin paikkoihin.
#81 Otto Lehkosuo (15 ottelua: 9+7, +16, 8 rm)
On lunastamassa paikkaansa yhtenä Salibandyliigan parhaista puolustajista. Tehotilastossa Indiansin kirkkaasti paras pakki ja koko joukkueestakin toisena. Uskaltaa yrittää ja epäonnistuakin välillä, mikä kielii halusta kehittyä. Toimi varsinkin alkukaudesta Iiskolan tutkaparina ja on jatkanut tehokkaita otteitaan läpi kauden. Suuressa roolissa keväällä, mikäli joukkue etenee pitkälle.
#89 Samuli Granlund (15 ottelua: 3+2, -11, 2 rm)
Alkukausi meni luvalla sanoen alakanttiin, mutta nyt näyttää jo paremmalta. Neljättä kauttaan Salibandyliigassa pelaava Granlund voi vielä päästä edelliskausien tasolle pistemäärissä, mutta se vaatii viime otteluissa nähdyn vireen kantamista ensi vuoden puolelle. Kolmosketjun piristyminen ainakin lupaa hyvää.
#90 Joonas Föhr (15 ottelua: 3+8, +4, 12 rm)
Syöttötaituri on pelannut koko ajan melko tasaisesti ja nyt näkyy viitteitä pienestä tasonnoususta. Ei välttämättä löytänyt sopivaa paikkaa alkukaudesta, mutta kakkosketju vaikuttaa nyt varsin toimivalta. Yhteispeli Sieväsen ja Jaanuksen kanssa on toisinaan näyttävää. Förh on keväällä tärkeä palanen, kun koostetaan kahta hyökkäyspään tulosketjua.
#91 Heikki Iiskola (15 ottelua: 16+13, +21, 8 rm)
Potentiaali oli tiedossa, mutta siitä huolimatta syksyä voidaan pitää Iiskolan läpimurtokautena. Teki pisteitä kaikissa 15 ottelussa ja on koko ajan keikkunut pistepörssin kärkikymmenikössä. Myös tehotilaston lukemat ovat komeat. Joukkoon mahtuu luonnollisesti vähän vaisumpiakin otteluita, mutta pisteputkessa ei ole kysymys pelkästään tuurista. Pelasi ensin ns. junnukentällisessä, mutta viime otteluissa on päässyt Heimon maajoukkuekaksikon rinnalle. Yhteispeli sujuu etenkin kapteeni Kainulaisen kanssa, ja jos se edelleen kehittyy keväällä, on Heimolla käytössään maailmanluokan ykkösketju.
